Torpedon laukaisu muutti aluksen painopistettä äkisti, kunnes putken täyttävä merivesi vakautti aluksen. Jos ohjaimilla ei toiminut oikein, keula kävi pinnassa ja paljasti sukellusveneen sijainnin. Kuva: Sanne Katainen
Video: Arki suomalaisessa sukellusveneessa oli äänekästä, kosteaa ja pelottavaa
Sukellusvene Vesikko pelastui täpärästi sotavuosina syvyyspommeilta, mutta yhtä tiukka paikka sille oli Pariisin rauhansopimus 1947. Kävimme katsomassa Sotamuseon kokoelmanhoitajan Juha Joutsin kanssa, millaista veneessä oli sisällä.
Home oli alituinen seuralainen myös sukellusvene Vesikossa pinnan ala. Kuva: SA-kuvaSukellusveneet kiellettiin Suomelta vuonna 1947 Pariisin rauhansopimuksessa, mutta heti niitä ei romutettu.
Kun muut Suomen neljä sodanaikaista sukellusvenettä matkasivat Belgiaan romutettaviksi, päätettiin Vesikon huoltoa jatkaa. Suomi toivoi vielä 1950-luvun alussa rauhanehtojen lientymistä, joten Vesikosta olisi siinä tilanteessa saatu uusien miehistöjen koulutusalus.
Kielto pysyi, joten Vesikonkin loppu oli lähellä. Sitä kaupiteltiin jo romuraudaksi lehti-ilmoituksella 21.10.1959, mutta onneksi sukellusveneveteraanit, Merivoimat ja Sotahistoriallinen tutkimuslaitos tulivat hätiin.
Vene päätettiin kunnostaa ja sijoittaa Suomenlinnaan, minne se kuljetettiin Katajanokan telakalta viidessä osassa. Kymmenen vuoden kunnostusurakan jälkeen Vesikko avattiin yleisölle 1973.
Nykyisellä paikallaan se oli ensiksi hieman nykyistä matalammalla, ja seikkailunhaluiset vintiöt pääsivät kiipeilemään torpedoputkiin. Vuonna 2011 Vesikko nostettiin kuudella tunkilla 80 senttiä ylöspäin, jotta meriveden suolat eivät syövyttäisi rakenteita. Kiipeily loppui siinä samassa.
Kunnostus jatkuu, ja tarkoitus on saada tulevaisuudessa muun muassa juuttunut periskooppi ja hälytyskellot taas toimimaan. Silloin ehkä saadaan kuulla, miltä aito sukellushälytys kuulosti.
Toisen maailmansodan aikaiset sukellusveneet ovat takuuvarmoja turistipyydyksiä, eikä niitä ole liiaksi asti maailmallakaan.
”Ihmiset rakastavat näitä, ja viime kesänäkin sen edustalla oli satojen metrien jono”, sanoo näyttelypäällikkö Lauri Haavisto Sotamuseosta.
Museoliput ovat Suomessa hinnoiteltu halvoiksi, eikä edes kallein, aikuisilta perittävä 7 euron lippu rahoita museon toimintaa kokonaan mutta kattaa toki osaltaan kuluja.
Vesikko on auki yleisölle touko–syyskuussa. Samalla lipulla pääsee myös Sotamuseon Maneesien näyttelyihin, jotka ovat auki ympäri vuoden Suomenlinnassa.
Sukellusveneelle vihollisen lentokoneet olivat alituinen uhka. Vesikko turvasi 20 mm:n Madsen-ilmantorjuntatykkiin. Esillä oleva ase on samanlainen kuin alkuperäinen, joka pidetään Sotamuseon kokoelmissa sisätiloissa. Kuva: Sanne KatainenSukellusvene Vesikko
Rakentaja: Crichton-Vulcan, Turku
Vesillelasku: 1933
Mitat: 40,9 m (pituus) x 4,1 m (leveys)
Miehistö: 20 henkeä
Sukellussyvyys: 100 metriä
Sukellusnopeus: 45 sekuntia 9,3 metriin
Toimintasäde: 150 h pinnalla, 13 h sukelluksissa
Aseistus: 3 kpl 53 cm Whitehead-torpedoja, 20 mm Madsen-ilmantorjuntatykki ja 7,62 mm ilmantorjuntakonekivääri
Moottorit: 2 kpl MWM dieselmoottoria (350 hevosvoimaa/kpl) ja 2 kpl Siemensin sähkömoottoria (180 hevosvoimaa/kpl)
- Osaston luetuimmat
