• MT 100 vuotta sitten: Pöllö on maamiehen ystävä ‒ ”Kutakin tapettua pöllöä seuraa satalukuinen rottalauma”

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 16.9.1922 myös kunnallisvaalien toimittamisesta vain joka kolmas vuosi.
    Lukemisto|Historia ja perinne
    18.9.202212:58
    Tuovi Mäkipere

    Pöllöt ovat hyödyllisiä.

    Amerikan maanviljelysdepartementti kehoittaa maanviljelijöitä suojelemaan pöllöjä. Toimitetussa tutkimuksessa on havaittu, että 675 ladosta ja rakennuksesta tavatut pöllöt olivat syöneet 1,119 peltohiirtä, 452 tavallista hiirtä sekä 134 rottaa.

    Useimmat maamiehet ovat entuudestaan selvillä siitä, miten hyviä apulaisia pöllöt ovat rottien hävittäjinä. On kumminkin vielä sellaisiakin, jotka säälittä tuhoavat näitä lintuja. Mutta muistettava on, että kutakin tapettua pöllöä seuraa satalukuinen rottalauma. Älkää ampuko näitä päivänvalossa niin avuttomia lintuja!

    Kunnallisvaalit. Ehdotus niiden toimittamisesta vain joka kolmas vuosi.

    Ed. Särkkä y.m. jättivät eilen eduskunnan kansliaan eduskuntaesityksen, joka sisältää ehdotukset maalaiskuntien kunnallislain 8 ja 89 §:n, kaupunkien kunnallislain 8 ja 55 §:n sekä kunnallisen vaalilain 4 §:n muuttamiseksi. Ehdotukset tarkoittavat sellaista muutosta nykyisiin kunnallislakeihin, että kunnanvaltuustot valittaisiin vain joka kolmas vuosi eikä joka toinen vuosi kuten nykyjään, sekä että kaikki valtuutetut näin ollen eroaisivat yhtä aikaa.

    Vuoden hunajasato.

    Mikäli useat mehiläishoitajat ovat vakuuttaneet, tulee tämän vuoden hunajasaalis ainakin Keski-Hämeessä olemaan tyydyttävän hyvä. Tosin runsaat sateet ovat jonkun verran häirinneet meihiläisten toimintaa, mutta huomattavamoaa haittaa niistä ei kuitenkaan tuloksista päättäen ole ollut. Keskimäärin on pesistä saatu 15–20 kg., paikoin enemmänkin, aina 30 kiloon asti. Hunajan hinta tulee nähtävästi pysymään nykyisellään, 20–25 mk. kilolta.

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Historia ja perinne | Anni Reuterille selvisi väitöskirjaa tehdessä sukulaisten karu kohtalo Stalinin vainoissa – isovaarin kerrottiin kuolleen sydänkohtaukseen, mutta todellisuudessa hänet teloitettiin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää