Tämä maa oli suomalaisten kesäsuosikki ennen koronaa – suosio ei näytä laantuvan, kun suomalaiset suuntaavat aurinkoon

Suomen kesä on sanonnan mukaan lyhyt mutta vähäluminen. Vuodesta toiseen tuhansilla suomalaisilla onkin ollut tapana lähteä kesällä takuuvarman auringonpaisteen kohteisiin eteläisemmille leveyspiireille.

Loman aurinkopäivien varmistamisen lisäksi kesämatkoissa korostuu yhteisten kokemusten tarve, kertoo Aurinkomatkojen toimitusjohtaja Timo Kousa.

”Veikkaisin, että korona on osaltaan lisännyt sitä, että halutaan omien läheisten kanssa viettää aikaa ja kokea, haistaa ja maistaa uusia asioita.”

Tjäreborgin maajohtaja Jessica Virtanen huomauttaa, että monelle loma tuntuu enemmän lomalta, jos pääsee pois kotiympyröistä. Korona-aikaan oman kodin seinät ovatkin käyneet monelle hyvin tutuiksi.

Etenkin lapsiperheille yksi tärkeä kriteeri matkakohteen valinnassa on mahdollisuus rantaelämään, Virtanen lisää. Jos omat lomat ovat alkukesästä, uimaan ei Suomessa välttämättä tarkene mennä.

Korona on sekoittanut koko maailman matkailutottumuksia maaliskuusta 2020 alkaen. Tämän vuoden keväällä patoutunut kysyntä alkoi näkyä matkavarauksissa, kertoo Kousa. Maalis–huhtikuussa loppukesän matkoja varattiin jopa hieman enemmän kuin vuonna 2019 vastaavaan aikaan.

Suomalaisten kesän ylivoimainen ykköskohde oli ennen koronaa Kreikka. Ja nyt korona-aikaan se vaikuttaa olevan – Kreikka. Esimerkiksi Aurinkomatkoilla on kesäkaudella tavallisesti 26 kohdetta, eli tuplamäärä talvikauteen nähden, mutta 70 prosenttia kesämatkoista tehdään Kreikkaan.

Tjäreborgin Virtanen huomauttaa, että tämän vuoden matkailuluvut ovat huonosti vertailukelpoisia koronaa edeltäneeseen aikaan verrattuna, sillä ilmassa on jatkuvasti ollut valtavasti kysymysmerkkejä. Matkustuksen avaaminen ei ole matkatoimiston, vaan lähtö- ja kohdemaan viranomaisten harteilla.

Kreikan suosiota nimenomaan kesäkohteena selittää maantiede, Virtanen huomauttaa. Kreikka ja kesän kakkoskohde Turkki ovat talvella epävarmoja kohteita aurinkoa kaipaaville.

”Kreikka on löydetty jo vuosikymmeniä sitten, ja se on monen suomalaisen kesämökki. Kreikan vakiokävijät kokevat tulleensa kotiin, kun saapuvat Kreikkaan”, Virtanen kuvailee.

Kousa huomauttaa, että korona-ajan matkavarauksissa Kreikan vaakakupissa painaa erityisesti se, että koska kohde on monelle entuudestaan tuttu, ihmisillä on jo entuudestaan käsitys sen hygienia- ja terveysturvallisuustasosta.

Kotimaanmatkailu on saanut korona-aikana uutta potkua, Kousa huomauttaa. Aurinkomatkat aloitti syksyllä vuosikausien tauon jälkeen matkojen myynnin kotimaan kohteisiin. Talvikaudella myyntiä oli sen verran, että kesäksi tarjolla on lisää kohteita esimerkiksi Järvi-Suomesta ja Ahvenanmaalta.

”Suomihan on sekä helppo että monimuotoinen matkailumaa, ja asiakkaatkin vaikuttavan olevan samaa mieltä”, Kousa huomauttaa.

Korona-aikana matkailuala on kärsinyt erityisesti epävarmuudesta ja ohjeistusten epäselvyydestä, huomauttaa Virtanen.

”Onpa kyse ollut kotimaanmatkailusta, suomalaisten matkaamisesta ulkomaille tai ulkomaalaisten tulosta Suomeen, yleensä ohjeistukset ovat olleet ympäripyöreitä. Konkretialle olisi kysyntää.”

• Keskivertosuomalainen matkaili vapaa-ajallaan koronavuonna 2020 seuraavasti:
• 1,2 maksullisen majoituksen sisältänyttä kotimaanmatkaa,
• 3,5 kotimaanmatkaa ilmaismajoituksessa,
• 0,4 ulkomaanmatkaa, joka sisälsi yöpymisen kohdemaassa sekä
• 0,1 ulkomaan päivämatkaa tai risteilyä lähialueille.
• Vuonna 2019, ennen koronapandemiaa, keskivertosuomalainen matkaili seuraavasti:
• 1,6 maksullisen majoituksen sisältänyttä kotimaanmatkaa,
• 1,4 ulkomaanmatkaa, joka sisälsi yöpymisen kohdemaassa,
• 0,4 ulkomaan päivämatkaa tai risteilyä lähialueille.
• Lähde: Tilastokeskus