Kirjastot ja museot koetaan hyödyllisiksi – neljä viidestä suomalaisesta sanoo niiden lisäävän hyvinvointia

Neljä viidestä suomalaisesta on sitä mieltä, että kirjasto-, kulttuuri- ja museopalvelut lisäävät heidän omaa hyvinvointiaan. Asia selviää Akavan Erityisalojen tilaamasta mielipidemittauksesta, jonka toteutti Kantar TNS.

Yli 80 prosenttia suomalaisista pitää mittauksen mukaan kulttuuria kansalaisen peruspalveluna. Yhdeksän kymmenestä näkee, että kulttuuripalveluita on tuotettava tasapuolisesti eri ikä- ja väestöryhmille.

Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että kulttuuripalveluihin on ohjattava tukea verovaroista, jotta pääsylippu- ja käyttömaksut pysyvät edullisina.

Valtaosa suomalaisista kokee, että hyvin toimivat kulttuuripalvelut ovat vetovoimatekijä, joka houkuttelee matkailijoita paikkakunnalle. Toisaalta kahdeksan kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että toimivat kulttuuripalvelut ovat omalle kotipaikkakunnalle tärkeä elinvoimatekijä.

Kulttuurin puolesta liputtavat kyselyssä keskimääräistä useammin naiset ja kaupunkimaisessa ympäristössä asuvat. Maantieteellisesti tarkasteltuna kulttuuripalvelut saavat tukea erityisesti Uudellamaalla sekä Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Kulttuurin tehtäviä panostuksia tukevat vähiten perussuomalaisten kannattajat. Siitä huolimatta heistäkin yli 60 prosenttia kokee, että oman kotikunnan on panostettava hyviin kirjasto-, museo- ja kulttuuripalveluihin.

Nyt viidennen kerran tehdyssä kyselyssä tiedusteltiin myös suomalaisten kulttuurin kuluttamista. Suurin osa suomalaisista eli 63 prosenttia vastaajista ilmoitti käyneensä kuluneen vuoden aikana kirjastossa. Useampi kuin joka toinen oli vieraillut kyseisenä aikana elokuvissa. Konsertissa tai teatterissa oli käynyt noin kaksi viidestä vastaajasta.

Museo oli ollut runsaan kolmanneksen, musiikkitapahtumat ja festivaalit hieman harvemman kuin joka kolmannen ohjelmassa. Taidenäyttelyissä oli käynyt joka neljäs vastaaja.

Suomalaisten kulttuurikäsityksiä selvittäneen gallupin aineisto koottiin TNS Gallup Oy:n internetpaneelissa 22.–28.2.2019. Tutkimusta varten haastateltiin 1 159 henkilöä. Vastaajajoukko edustaa Manner-Suomessa asuvaa 15–74-vuotiasta väestöä.