Suolisto tarvitsee maassa olevia mikrobeja, mutta saamme niitä luonnollisesti enää harvoin – tutkijat selvittivät, kuinka puutteen voi korvata

Yhteiselämä mikrobien kanssa on tae ihmisen terveydelle. Mikrobit eli bakteerit, sienet ja virukset elävät meissä, etenkin suolessamme ja tuottavat hyödyllisiä vitamiineja ja muita yhdisteitä.

Suolen mikrobisto kehittyy pienestä pitäen synnytyksen yhteydessä sekä sen jälkeen imetyksestä, ravinnosta, läheisistä ja ympäristöstä.

Viime vuosina on todettu maaperän ja luonnon monipuolisen mikrobiston olevan tärkeitä ihmisen terveydelle. Miten niitä saisimme, kun elämme kuitenkin oloissa, joissa maassa harvemmin möyritään?

Grazin yliopiston tutkijat Itävallassa järkeilivät, että kasvikset ja hedelmät voisivat tarjota reitin hyville mikrobeille maasta ihmisen suoleen. Heidän tutkimuksensa osoittavat näin olevan.

Vuosien mittaan on kertynyt tiedostoja sekä kasvisten ja hedelmien että ihmisen suolen mikrobistosta lähinnä geenitietoina eli metagenomina.

Tutkimusryhmä kävi läpi yli 150 kasvien ja hedelmien ja lähes 2 500 ihmisen suolen metagenomia. Tarkoitus oli selvittää, lisääkö kasvisten ja hedelmien syönti suoleen hyödyllisiä mikrobeja ja monipuolistuuko niiden valikoima.

Tulosten mukaan kasviksista ja hedelmistä löytyi runsaasti bakteerilajeja, joita ei ihmisen suolessa ole. Kuitenkin yli kolmekymmentä lajia oli yhteisiä. Tosin niiden osuus ihmisen suolen mikrobeista oli vain muutaman prosentin luokkaa, mutta ne silti lisäsivät lajiston monipuolisuutta.

Lajisto kasvoi ihmisen iän, vihertuotteiden syönnin ja syötyjen kasvisten ja hedelmien valikoiman mukana. Joukossa oli maaperästä peräisin olevia B12- ja K-vitamiinien sekä terveellisten, lyhytketjuisten rasvahappojen tuottajia.

Lasten ja aikuisten metagenomien vertailu paljasti myös lajiston monipuolisuuden pysyvän ja lisääntyvän iän mukana.

Kasvikset ja hedelmät tarjoavat siis reitin ympäristön monipuolisille ja hyödyllisille bakteereille meidän sisikuntaamme.

Tutkijat kirjoittivat myös huolestaan viljelytapojen vaikutuksista vihertuotteiden bakteerivalikoimaan. Kun etenkin kasviksia tuotetaan yhä yleisemmin vesiviljelmissä eikä maaperässä, voi valikoima supistua.

Lisäksi tuotanto- ja säilytysprosessit saattavat olla mikrobeille kohtalokkaita.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.