Pääsiäisen sesonkituotteisiin kuuluu paljon herkkuja. Kuva: Jarno Mela
Suolisto juhlii, kun sinne lusikoi tätä sesonkiherkkua – sivuvaikutukset voivat tosin olla sosiaalisesti kiusallisia
Suomalaiset pääsiäisherkut ovat voittopuolisesti makeita, mutta perusterveellistä ruokavaliota ei hetkauta muutama mämmiannos tai suklaamuna.
Mämmi maistuu kerman ja sokerin kanssa mutta maidon kera se on terveellinen välipala. Kuva: Kari SalonenMämmi on sen verran maukas perinneherkku, että ropponen tyhjenee kuin huomaamatta. Harmi vain, että jälkikäteen vatsa kiertää kuin vuoristorata.
Miksi mämmi aiheuttaa tihentyneitä vessareissuja? Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissinen kehottaa aluksi vilkaisemaan mämmin ainesosaluetteloa.
”Tyypillinen mämmiannos vastaa kahta palaa ruisleipää. Etenkin, jos mämmiä santsaa, saa melkoisesti kuitua.”
Kuitu on elimistölle hyväksi – ja rukiissa sattuu olemaan runsaasti liukenematonta kuitua, jota paksusuolen suolistomikrobisto käyttää ravinnokseen.
”Paksusuolen bakteerit juhlivat, kun ne saavat herkutella rukiilla”, Nissinen kertoo.
Suolistomikrobiston kuitujuhlat voivat tuntua koko kehossa, sillä liukenemattoman kuidun prosessointi tuottaa suoleen kaasua, joka saa suolen seinämän venymään. Venyminen voi tuntua vatsassa kipuna ja aiheuttaa runsaitakin ilmavaivoja.
Osalla kuitupitoinen ravinto saa suolen sisällön liikkeelle sen verran liukkaasti, ettei neste ehdi imeytyä matkan varrella. Tämä taas aiheuttaa ripulia.
Nissinen korostaa, että mämmin mahdollisesti aiheuttamat sivuvaikutukset ovat korkeintaan hankalia ja sosiaalisesti kiusallisia.
”Mämmin annoskokoa kannattaa siis miettiä. Tai sitten vain kärsii sivuvaikutukset nahoissaan, eivät ne vaarallisia ole.”
Nissinen vinkkaa, että jos haluaa vähentää mämmin aiheuttamia vatsanväänteitä, voi myös valita mämmistä gluteenittoman version. Gluteenittoman mämmin pääraaka-aine on useimmiten tattari, jota on mahdollista viljellä myös Suomessa.
Mämmiä on Suomessa mutustettu jo keskiajalla. Sen makeus on perinteisesti saatu syntymään pitkään imellyttämällä, mutta nykyään mämmiin saatetaan lisätä valmistusvaiheessa makeuttajaksi hieman siirappia.
Pelkkä mämmi on ravitsemuksen kannalta käytännössä samaa kuin rukiista valmistettu puuro. Nissinen huomauttaa, että jos mämmiä syö vain muutaman annoksen vuodessa, on käytännössä sama, millaisen maitotuotteen kanssa mämminsä nauttii.
Jos mämmiä taas uppoaa lautastolkulla viikkokausia, kannattaa uhrata ajatus mämmin lisukkeille. Vaniljakastikkeessa uiskenteleva tai kermalla ja sokerilla ryyditetty mämmi ei silloin tällöin nautittuna ole haitallista, mutta kovimmille mämminsyöjille Nissinen suosittelee lisukkeeksi maitoa ja maltillisesti sokeria.
Jos suomalaiset jouluruuat ovat voittopuolisesti suolaisia, samaa ei voi sanoa pääsiäisen sesonkiherkuista, sillä mämmin lisäksi muutkin pääsiäiserikoisuudet ovat valtaosin makeita. Esimerkiksi pääsiäismunahyllyt notkuvat monenlaista suklaaunelmaa jo viikkokausia ennen pääsiäistä.
Muutamasta pääsiäispyhinä mutustetusta suklaamunasta ei Nissisen mielestä kannata potea huonoa omaatuntoa. Jos taas suklaamunien napsiminen uhkaa lähteä lapasesta, kannattaa ensin pohtia, iskeekö suklaanhimo nälän vuoksi.
”Pääsiäismuna on jälkiruoka, ei ateriankorvike. Jos aterioiden väli venyy liiaksi, mieli alkaa tehdä nopeaa energiaa.”
Jos suklaanhimo iskee säännöllisesti, suklaata ei Nissisen mukaan kannata asettaa täyskieltoon. Kiellettyä herkkua alkaa todennäköisesti tehdä entistä enemmän mieli, ja tällöin kaupan suklaamunahyllyt tuntuvat kaatuvan suoraan suuhun.
Nissinen kehottaakin suosimaan määrän sijaan laatua, sillä pääsiäismunia on moneen lähtöön. Joissain suklaata on vain nimeksi ja pääosassa on munan sisältä löytyvä yllätys, mutta tällaisten yllätysmunien suklaa ei välttämättä ole kaikkein maukkainta.
Pashasta voi valmistaa myös terveellisemmän rahkaversion. Kuva: Jaana KankaanpääMuiden makeiden ruokien ohessa myös pasha kuuluu monen pääsiäiseen. Perinteisessä pashassa on runsaasti energiaa tiiviissä paketissa, sillä pasha sisältää voita, kermaa ja sokeria.
Pari kohtuullista pasha-annosta pääsiäisviikonloppuna tuskin kaataa kenenkään ruokavaliota. Nissisellä on vinkki, jos pasha on itselle juuri se pääsiäisen ykkösherkku. Kannattaa pohtia, voisiko siitä valmistaa esimerkiksi kevyempää, rahkapohjaista versiota, jonka makeus tulisi hedelmistä eikä sokerista.
Nissinen korostaa, että syömisen on tarkoitus tuottaa myös iloa.
”Jos syömisestä tulee syyllinen olo, ei siitä tietenkään nauti.”
Yksi selkeimpiä arjen ja juhlan erontekoja liittyy nimenomaan siihen, millaisia ruokia kulloinkin syödään. Jos arkena syö säännöllisesti ja monipuolisesti, ruuassa on juhlan aikaan joustovaraa herkkujen suuntaan.
”Ei joka päivä ole tarkoitus syödä kermaperunoita, lammaspataa, pashaa ja suklaamunia, mutta juhlapäivänä niistä voi hyvin nauttia”, Nissinen sanoo.
- Osaston luetuimmat
