Yksi tuhannesta käsikirjoituksesta pääsee kustantajan seulan läpi – kirjailijahaavetta ei kuitenkaan kannata haudata, kannustaa Saara Henriksson
Saara Henriksson päätti kirjoittaa kirjan siitä, miten tekstinsä saa julki maailmalle.
Tamperelainen Saara Henriksson on julkaissut romaaneja, tietokirjoja ja novellikokoelman. Lisäksi hän työskentelee kustannustoimittajana ja luovan kirjoittamisen opettajana sekä kommentoi muiden tekstejä. Kuva: Kari SalonenYksi tuhannesta. Karkeasti sanottuna niin moni kustantamoihin lähetetyistä käsikirjoituksista päätyy lopulta julkaistavaksi asti.
Vaikka joku aina onnistuu, huomattavasti suurempi joukko joutuu pettymään.
”Ajattelen silti, että unelmointi ja pilvilinnojen rakentelu on todella hyvä asia. Se kannustaa tekemään tekstiä ja lähettämään sitä eteenpäin. Aina kannattaa haaveilla”, rohkaisee kirjailija ja kustannustoimittaja Saara Henriksson.
Henriksson totisesti tietää, mistä puhuu, sillä hänen kirjoittamansa Sinä julkaiset kirjan -teos ilmestyi juuri.
Idea opaskirjaan syntyi, kun moni luovaa kirjoittamista opettavan Henrikssonin opiskelijoista on pähkäillyt, miten oman tekstinsä saisi kansien väliin saakka. Henriksson päätti auttaa opiskelijoitaan ja muita Suomen lukemattomia pöytälaatikkokirjailijoita.
Suomalaiset ovat Henrikssonin mukaan ahkeria kirjoittajia ja pyytävät hanakasti palautetta. Moni ei silti välttämättä ymmärrä, kuinka pitkällinen prosessi kaunokirjan julkaiseminen on.
”Kirjoittajan voi olla vaikea itse hahmottaa, milloin hän on ansainnut kannuksensa. Joskus ensimmäinen käsikirjoitus voi olla täyttä tavaraa, mutta useimmiten ei.”
Näennäisesti valmis käsikirjoitus vaatii vielä paljon työtä, ennen kuin painokoneet voidaan käynnistää. Kustannustoimittajan kanssa kaunokirjaa kypsytellään rauhassa.
Tietokirjapuolella haasteet ovat hieman erilaisia.
”Monella tietokirjailijalla tekstin synnyttämiseen voi olla iso kynnys, vaikka idea olisi kuinka timanttinen tahansa.”
Mutta miten kirjansa sitten voisi saada julkaistua? Henrikssonin mukaan siihen on kolme tapaa. Ensinnäkin voi lähteä seuraamaan sitä tutuinta reittiä ja lähettää käsikirjoituksensa tarjolle perinteisille kustantamoille.
Jos yhden suhde tuhanteen tuntuu liian pieneltä todennäköisyydeltä onnistua, voi kirjansa saada maailmaan omakustanteena.
”Monelle on palkitsevaa nähdä tekstinsä kansien välissä. Omakustanteita voidaan tehdä myös pelkästä tekemisen ilosta.”
Kolmanneksi kirjoittaja voi pyrkiä saamaan tekstinsä julki osuuskuntamuotoisten yhteisöjen kautta. Esimerkiksi Osuuskumma julkaisee tieteis- ja fantasiakirjallisuutta, kun taas Poesia on keskittynyt runouteen.
”Näissä kustantamoissa saman lajin kirjailijat pystyvät sparraamaan toisiaan ja toimittamaan toistensa tekstejä ammattitaidolla.”
Tuoreimman teoksensa Henriksson on julkaissut yhtiökumppanin kanssa perustamansa Penelope-kustannuksen kautta. Hänen ensimmäisen romaaninsa julkaisusta tuli juuri kuluneeksi kymmenen vuotta.
Vuodet kirjoittamisen ja kustantamisen parissa ovat koulineet hänet muistamaan, että aloittavia kirjoittajia kannattaa ennemmin kannustaa lempeästi kuin piiskata punakynä nyrkissä.
”Pukekaa ajatuksenne sanoiksi ja pankaa ne paperille. Se on voimaannuttavaa, tärkeää ja hauskaa. Seuraava askel on miettiä, kenelle kirjoittaa ja miten oman sanomansa pystyy välittämään lukijalle parhaalla mahdollisella tavalla.”
Kaikkein tärkeintä on kuitenkin aloittaa kirjoittaminen.
”Näppis vaan laulamaan.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
