Monet saamelaiset käyttävät pukua ja sen osia myös arkipukeutumisessa: Asu on optimoitu Lapin oloihin, ja eri vuodenajoille on eri vaatteet. Kuva: Sanne Katainen
Saamelaispuku on kaste-, hää- ja hautajaispuku: ”Pelleily kulttuurillamme loukkaa"
”Saamenpuvun päälle pukiessani edustan paitsi omaa identiteettiäni, myös sukuni historiaa ja myös siihen liittyviä syrjinnän traumoja", Tiina Sanila-Aikio kertoo.
Sanila-Aikio ei ole saamelaispuvussaan koskaan yli- tai alipukeutunut. ”Pukuun pukeutuminen on myös ilmastoteko, sillä se kestää aikaa ja käyttöä.” Kuva: Sanne KatainenSaamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina Sanila-Aikio haluaa pukeutua itsenäisyyspäivänä parhaimpiinsa. Asuvalinta on silloin selkeä: itse tehty saamelaispuku.
”Vaikka erityisesti lakki voi Linnassa olla välillä hiostava, on kaikilla muillakin tilaisuudessa lämmin. Muuten puku on oikein mukava: jalat eivät väsy jalkineissa ja puku virittää helposti keskustelun.”
Puku on paitsi juhla-asu, myös täynnä merkityksiä. Sen eri osista voi kantajan sukupuolen lisäksi päätellä kotiseudun, suvun ja siviilisäädyn. Materiaalit vaihtelevat, ja pukuja voi valmistaa myös villeistä kuoseista, kunhan ne sopivat värikoodistoon.
”Kankaaksi sopii vaikka Marimekon kultainen unikkokuvio. Itse olen löytänyt materiaaleja niin Eurokankaasta kuin Singaporesta”, Sanila-Aikio kertoo.
Monet saamelaiset käyttävät pukua ja sen osia myös arkipukeutumisessa: Asu on optimoitu Lapin oloihin, ja eri vuodenajoille on eri vaatteet. SanilaAikio on viettänyt puvussa paitsi itsenäisyyspäiviä, myös rippijuhlansa ja häänsä.
”Saamenpuku voi olla asu, jossa saamelainen kastetaan, vihitään ja haudataan. Sen päälle pukiessani edustan paitsi omaa identiteettiäni, myös sukuni historiaa ja myös siihen liittyviä syrjinnän traumoja. On ollut hyvin pienestä kiinni, etteivät saamenpuvut ole kokonaan hävinneet.”
Saamelaispuvun käyttäjällä on oltava tiiviit yhteydet saamelaisyhteisöön ja ymmärrys pukujen merkityksistä. Kunnioitus kulttuuria kohtaan ei ole itsestäänselvyys.
Kansanedustaja Pirkka-Pekka Petelius (vihr.) pyysi 21.11. anteeksi 80-luvulla tehtyjä sketsejään, jossa hän ja Aake Kalliala esittivät saamenpukuihin puettuja humalaisia. Vaikka sketsien oli Peteliuksen mukaan tarkoitus parodioida suomalaisten ennakkoluuloja, niiden hokemat yhdistyivät monien suomalaisten mielissä kuvaamaan saamelaisia.
”Pelleily kulttuurillamme loukkaa. Sketseistä tuli tiukkaan pinttynyt kuva saamelaisista ja sen rooli pukuun liittyvien stereotypioiden edistäjänä on ollut selvä”, Sanila-Aikio painottaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
