• MT 100 vuotta sitten: Kuvat saatiin ihmisjoukon silmien eteen sanomalehteäkin nopeammin – tarvittiin vain auto ja ilmalaiva

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 26.5.1923 myös norjalaisesta keinosta, jolla karviaismarjahometta saattoi torjua.
    Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    28.5.202314:55
    Tuovi Mäkipere

    Mihin suuntaan ja millä vauhdilla elävienkuvien käyttö nykyjään kehittyy, käy selvästi kun kuulee, että esim. eräänä tiistai-iltana näyteltiin kahdessa elävienkuvien teatterissa Tukholmassa verraten laaja kuvasarja samana päivänä Göteporissa tapahtuneista riemujuhlanävttelyn avajaisjuhlallisuuksista. Viimeinen osa kuvasarjasta oli otettu klo 3 päivällä ja nähtiin siinä kuningas julistamassa näyttelyt avatuiksi.

    Tämä suurta huomiota herättänyt ennätys saavutettiin siten, että heti viimeisen kuvan valokuvatuksi tultua kiidätettiin tulokset autolla lähtövalmiina odottavaan ilmalaivaan, joka lentää suhautti suoraa päätä Tukholmaan, jossa filmi valmistettiin 3–4 tunnissa ja joutui vielä samana iltana ihmettelevän ja riemuitsevan katselijajoukon nähtäväksi.

    Ja seuraavan päivän aamulehdet Tukholmassa olivat tilaisuudessa samanaikaisesti kertomaan sekä näyttelyn avajaisista että myöskin niistä otetun filmin sisällöstä ja onnistuneisuudesta.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Yksinkertainen keino karviaismarjahometta vastaan.

    Eräs norjalainen kirjoittaa kokemuksensa perustuksella: »Kesällä 1921 tein sen havainnon. että karviaismarjapensaan alimmat oksat marjoineen olivat homeen peittämät. Silloin ruiskutin niitä kahdesti suolavedellä, jossa 30 vesilitraa kohti oli 2 litraa tavallista keittosuolaa. Tauti peräytyi. Taudin saastuttamat marjat olivat käyttökelvottomia ja hävitettiin oksineen. Mutta muut osat pensaissa olivat kuivasta kesästä huolimatta viheriät ja terveet».

    Suolaveden mainitsee hän yleiseksi ja vanhaksi norjalaiseksi keinoksi karviaismarjahometta vastaan.

    Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • MT:ssä ilmoitettiin kylvökoneen pyörien kehykseen käytettävästä saarnipuusta, jota kauppasi Keskusosuusliike Hankkija.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Kevät on myöhässä ja koululaisille ehdotetaan vapaata iltapäivää

    • Huomiota herättävässä mainoksessa kaupattiin norjansalpietaria eli suoloja.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Traktorien ja muiden kallisarvoisten maatalouskoneitten kauppaa ei ole syytä säännöstellä

    • Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Humalaiset kiusanhenget räjäyttivät saunan dynamiitilla – toisaalla kivenmöhkäle singahti surmaamaan hevosen

    Artikkelin aiheet
    Maaseudun Tulevaisuus
    ilmalaiva
    karviaismarjahome
    suolavesi
    Tukholma
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää