• Tämä yrittäjäpari tekee kuuden tunnin työpäiviä ‒ he tekevät ksylitolista hattaraa, tikkareita ja chilipastilleja Kiteellä

    Narskuttelu Oy:ssa valmistetaan ksylitoli- ja suuhygieniatuotteita Suomen ja maailman markkinoille.
    Tilaajalle
    Maailmaa nähneet Pekka ja Marianne Hoppu muuttivat Kiteelle vuonna 2010. Pekan pienimuotoisesta autotalliyrityksestä on kasvanut kolme henkilöä työllistävä 300 neliön kokoinen teollisuuslaitos Puhoshalliin.
    Maailmaa nähneet Pekka ja Marianne Hoppu muuttivat Kiteelle vuonna 2010. Pekan pienimuotoisesta autotalliyrityksestä on kasvanut kolme henkilöä työllistävä 300 neliön kokoinen teollisuuslaitos Puhoshalliin. Kuva: Lari Lievonen
    Lukemisto|Elintarviketeollisuus
    13.5.202305:00
    Juho Mäkelä
    Kitee

    Kiteeläinen pariskunta Pekka ja Marianne Hoppu on kehittänyt ksylitolista pastilleja, tikkareita, purukumia, hattaraa, hammastahnaa ja käsidesiä. Omaan verkkokauppaan nojaavaan Narskuttelu Oy:n liikevaihto on kasvanut vuosittain yrityksen perustamisesta lähtien.

    ”Filosofiamme on, että teemme kaiken itse. Yritys olisi nykyistä isompi, jos ostaisimme apua enemmän ulkoa, mutta silloin oppiminen jäisi pois. Haluamme, että tämä työ on hauskaa”, Marianne Hoppu sanoo.

    He tekevät kuuden tunnin työpäivää, jotta perheen kolmelle alakouluikäiselle lapsellekin jää aikaa.

    ”Ksylitolituotteilla on myös kotona kolme koemaistajaa, ja lapsemme ovat todella kriittisiä”, Pekka Hoppu naurahtaa.

    Yritysidea syntyi 2010, kun Hoput palasivat vuoden mittaiselta Yhdysvaltain visiitiltä vaimon kotiseudulle Pohjois-Karjalaan.

    Perheen suunnitelmana oli lähteä Keski-Eurooppaan, jos Kiteeltä ei löydy töitä. Farmasian teknologian tohtori Pekka työllistyi kuitenkin tuuraajaksi apteekkialalle ja Marianne sai työpaikan Kerimäen sahalta.

    Rauhallinen Kitee tuntui sopivalta kodilta lapsiperheelle, mutta yksi ongelma ilmeni. Hampaiden narskuttelusta kärsivä Pekka Hoppu ei löytynyt Suomen kaupoista purentakiskoja, joihin hän tottui Yhdysvalloissa.

    ”Pahimmillaan olen purrut yhden hampaan halki. Vanhempainvapaalla perustin verkkokaupan. Sain luvan maahantuoda ja myydä amerikkalaisen Dentekin purentasuojia.”

    Hampaiden purentasuojat ja ksylitolipastillit ovat Marianne ja Pekka Hopun omistaman Narskuttelu Oy:n suosituimpia myyntituotteita. Myös yrityslahjojen osuus liikevaihdosta kasvaa.
    Hampaiden purentasuojat ja ksylitolipastillit ovat Marianne ja Pekka Hopun omistaman Narskuttelu Oy:n suosituimpia myyntituotteita. Myös yrityslahjojen osuus liikevaihdosta kasvaa.  Kuva: Lari Lievonen

    Seuraava askel yritystoiminnassa tapahtui 2015. Jyväskyläläinen apteekkari jäi eläkkeelle ja Keski-Suomesta kyseltiin, olisiko Pekka Hopulla tarvetta vanhalle hiilitablettikoneelle.

    ”Sain apteekin vanhan koneen pontikkapullon hinnalla. 700 kiloa rautaa olisi mennyt muuten sulattoon.”

    Kiteen Pelle Peloton putsaili ja kunnosti konetta ensin appivanhempiensa autotallissa. Kumpikaan ei tuntenut ennestään tablettipuristimen toimintaa. Hoput päättivät kokeilla ksylitolipastillilien valmistamista.

    Narskuttelu Oy:n ksylitolipastillit erottuvat kilpailijoista persoonallisella makuvalikoimalla. Esimerkiksi savuwiski-, chili- ja savutervapastillit uppoavat aikuiseen makuun.

    ”Piparkakkutaikinan makuiset ksylitolipastillit kehitimme joulumarkkinoille, mutta niitä myydään kesälläkin. Makea piparkakkupastilli sopii nautittavaksi kahvin kanssa”, Pekka Hoppu sanoo.

    Pastillien tilausmäärät kasvoivat vähitellen ulkomaita myöten ja perheen omakotitalo kävi pieneksi.

    Vuonna 2017 yritys muutti vuokratiloihin Puhoshalliin. Samana vuonna perustettiin Narskuttelu Oy ja tuotantotalouden insinööri Marianne Hoppu siirtyi kokonaan sen palvelukseen. Myöskin Pekka jätti proviisorin työt apteekeissa.

    Ksylitolitikkarin kehitystyö on kestänyt vuosia, koska ksylitolilla on taipumus kiteytyä uudelleen tikkarista. Tämä vaikuttaa Pekka Hopun mukaan tikkarin suutuntuman muuntumiseen karkeaksi.
    Ksylitolitikkarin kehitystyö on kestänyt vuosia, koska ksylitolilla on taipumus kiteytyä uudelleen tikkarista. Tämä vaikuttaa Pekka Hopun mukaan tikkarin suutuntuman muuntumiseen karkeaksi. Kuva: Lari Lievonen

    Hoput ovat tehneet kaikki investointinsa yrityksen tulorahoituksella ilman lainaa.

    ”Kokeilemme uusia juttuja sillä rahalla, mitä perstaskusta löytyy”, Marianne Hoppu kiteyttää.

    Ksylitolitikkari on yksi kiehtovista keksinnöistä. Tikkarimassa valetaan vielä käsin, mutta Kiteelle aiotaan rakentaa pallotikkarilinja.

    ”Suomessa ei ole nyt yhtään tikkarilinjaa, kun Fazer siirsi Dumlen tikkarien valmistuksen ulkomaille viime vuonna. Saksalaiset ilmoittivat jo ostavansa meiltä 2 miljoonaa ksylitolitikkaria”, Pekka Hoppu kertoo.

    Ksylitolitikkarin kehitystyö on kestänyt vuosia, koska ksylitolilla on taipumus kiteytyä uudelleen tikkarista. Tämä vaikuttaa tikkarin suutuntuman muuntumiseen karkeaksi.

    Tikkarien lisäksi pariskunta odottaa menestystä esimerkiksi ksylitolista valmistettavasta käsidesistä.

    Kiteeläinen perheyritys Narskuttelu Oy valmistaa Puhoshallissa täysksylitolipastilleja, koivunmahlahammastahnaa, purukumia sekä ksylitolitikkareita. Tuotteita myydään oman verkkokaupan lisäksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Hämeenmaan osuuskaupoissa.
    Kiteeläinen perheyritys Narskuttelu Oy valmistaa Puhoshallissa täysksylitolipastilleja, koivunmahlahammastahnaa, purukumia sekä ksylitolitikkareita. Tuotteita myydään oman verkkokaupan lisäksi esimerkiksi Pohjois-Karjalan ja Hämeenmaan osuuskaupoissa.  Kuva: Lari Lievonen

    Tällä hetkellä Narskuttelu Oy:ssa työskentelee pariskunnan lisäksi yksi osa-aikainen henkilö.

    ”Eurooppa on kotimarkkinamme, koska pelkästään Suomeen ei kannata tehdä ksylitolia”, Marianne Hoppu sanoo.

    Pekka Hoppu muistuttaa, että koko maailma on nykyään saavutettavissa Kiteeltä verkkokaupan avulla, kunhan logistiikka toimii. Erityisen ilahtunut hän on Baltian viennin onnistumisesta.

    Narskuttelu Oy:n kansainvälinen läpimurto on ollut monesti lähellä, mutta sitten maailmassa on tapahtunut jotain yllättävää.

    ”Ensin tuli brexit, sitten koronapandemia ja viimeksi Euroopassa syttyi sota. Kaikki tapahtumat vaikuttivat epäsuorasti pieneen itäsuomalaiseen yritykseen”, Marianne Hoppu sanoo.

    Narskuttelu Oy oli jo solminut ensimmäiset aiesopimukset Aasiaan. Joulukuussa 2019 kiinalainen yhteistyökumppani ilmoitti yhtäkkiä, että heillä on maassa flunssa.

    ”Nauroimme asialle vielä tammikuussa, mutta maaliskuussa ei enää naurattanut. Kiinalainen kontakti meni siinä, emmekä edes tiedä, onko hän hengissä”, Pekka Hoppu kertoo.

    Kiteeläisen perheyrityksen ovi jättimäisille Aasian markkinoille on silti edelleen raollaan.

    Pekka Hopun mukaan ksylitolipastilleja puristetaan edelleen 1800-luvulta peräisin olevalla tekniikalla. Tablettikoneen ja revolverin patentti jätettiin samana vuonna 1818.
    Pekka Hopun mukaan ksylitolipastilleja puristetaan edelleen 1800-luvulta peräisin olevalla tekniikalla. Tablettikoneen ja revolverin patentti jätettiin samana vuonna 1818. Kuva: Lari Lievonen

    Ainoa negatiivinen asia on, että emme ole löytäneet vielä Kiteeltä vanhaa maatilaa.

    Marianne Hoppu

    Maailmaa nähneet Hoput ovat tyytyväisiä helppoon arkeen Kiteellä. Kaupunki on yrittäjämyönteinen, koulukeskus ja lasten harrastusmahdollisuudet sijaitsevat kodin lähellä.

    ”Ainoa negatiivinen asia on, että emme ole löytäneet vielä Kiteeltä vanhaa maatilaa. Tarvitsemme yritysaihioon ehjän navetan”, Marianne Hoppu vinkkaa.

    Yrittäjähenkisyys on periytynyt myös Hoppujen lapsille. Perheen kuopus myy kesäisin Narskuttelun tuotteita Rantakentän edessä ennen Kiteen Pallon superpesisotteluita.

    ”Hän on ostanut tuotoillaan kauko-ohjattavia autoja”, Pekka Hoppu myhäilee.

    Ksylitolipastillien syöminen on monelle aikuiselle edelleen mörkö vaikka vatsan voi totuttaa siihen, kuten muihin ruokatuotteisiin.

    Pekka Hoppu
    Marianne ja Pekka Hopun tavoitteena on siirtyä tulevaisuudessa elintarvikkeista entistä erikoistuneempiin tuotteisiin. Tämä tarkoittaa myös parempaa katetta. Vuonna 2022 Narskuttelu Oy:n liikevaihto nousi jo 319 000 euroon.
    Marianne ja Pekka Hopun tavoitteena on siirtyä tulevaisuudessa elintarvikkeista entistä erikoistuneempiin tuotteisiin. Tämä tarkoittaa myös parempaa katetta. Vuonna 2022 Narskuttelu Oy:n liikevaihto nousi jo 319 000 euroon. Kuva: Lari Lievonen
    Lisää aiheesta
    • REX-kakkuun käytettyjä alunperni käytettyjä REX-keksejä ei enää valmisteta.

      1950-luvulla sokeria syötiin hartaudella, virvoitusjuomat ja purukumit tulivat markkinoille

    • Fazerilla työskentelevä Anna Nicol on kotimaisesta kaurankuoresta valmistettavan ksylitolin idean äiti.

      Talous | Fazer valmistaa kotimaisesta kaurasta ksylitolia Lahdessa

    • Hampaiden harjaamattomuus on yksi suomalaisten suiden ikuisuusongelma.

      Ksylitolimämmi ja ksylitolibooli auttoivat tutkijoita 1970-luvulla – asiantuntijan mukaan suomalaisten hammasterveys ei ole menossa ”päistikkaa suohon”

    • Joensuulaisen Kauko Kärkkäisen suunnitelmissa on moninkertaistaa metsästä saatava tulo luonnontuotteilla, kuten mahlalla.

      Mahla kiinnostaa nyt maailmalla – "Potentiaalia tässä on moninkertaistaa hehtaarituotto koivikosta"

  • Mainos: Omalla Maalla LKV

    Loppuvuosi metsätilan myyjän kannalta: hintataso tapissa, lievä lasku alentuneen puunhinnan myötä mahdollinen

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”