Esteettömän luontomatkailun potentiaali on suuri – lähes joka kolmas kuuluu kohderyhmään

Esteettömän luontomatkailun potentiaali on suuri. Lähes kolmannes väestöstä kuuluu esteettömien reittien kohderyhmään, kertoo Petri Rissanen, joka työskentelee Paralympiakomiteassa luontoliikunnan ja yhdenvertaisen retkeilyn kehittämisen parissa työskentelevä.

Jotta kohderyhmä voidaan ottaa kunnolla huomioon, se vaatii ymmärryksen lisäämistä, konseptointia ja viestintää.

Suomen Paralympiakomitean vuosina 2018–2020 toteuttamien Luonto kaikille ja Esteetön Eräpolku -hankkeiden myötä on saatu runsaasti työkaluja ja tietoa esteettömien luontopalveluiden tilasta ja kehittämistarpeista.

”Esimerkiksi Esteetön eräpolku -hankkeen tarkoitus oli laventaa ajatusmaailmaa ja luoda uudenlaiset kriteerit sille, miten esteettömiä reittejä toteutetaan ja synnytetään”,

”Suomessa pitäisi pyrkiä eroon reittikeskeisestä ajattelusta, jossa kaikki keskittyy vain tiettyyn esteettömään reittiin ja alkaa hahmottamatta laajempaa kokonaisuutta. Tietysti reitti on iso juttu, mutta reittikeskeisyyden lisäksi kokonaisuuden ympärillä pitää olla myös muuta ajattelua.”

Pelkästään reittien rakentamisen sijaan pitäisi myös miettiä, miten lisätään matkailijoiden viipymistä alueella. Viipymistä ja vetovoimaa lisäävät, reittejä täydentävät palvelut vaativat paljon kehittämistä.

”Ajatusmalli esteettömien reittien kohdalla ei myöskään saisi olla liian mustavalkoinen eli jos reitistä ei ole mahdollista tehdä esteetöntä kaikille toimintarajoitteisille ja mahdollistaa apuvälineillä, kuten pyörätuolilla kulkeminen, niin reitti voidaan kuitenkin tehdä kuljettavaksi esimerkiksi näkörajoitteisille”, Rissanen muistuttaa.

Reittiluokituksen ja -kuvauksen ei myöskään tulisi määritellä reitille tiettyä käyttäjäryhmää, vaan kuvauksen lähtökohtana tulisi olla, että reitin dokumentoitujen tietojen perusteella henkilö voi itse luoda mielikuvan siitä, millaisilla edellytyksillä hän pystyy reittiä tai kohdetta käyttämään.

”Annetaan siis liikkujan arvioida itse, onko luontoreitti riittävän esteetön omalle toimintakyvylle”, Rissanen korostaa.

Reittikuvausta laadittaessa on tärkeää huomioida eri käyttäjäryhmien tarpeet. Esteettömyyden näkökulmasta erilaisilla käyttäjäryhmillä tarkoitetaan henkilöitä, joilla on liikkumisen, näkemisen, kuulemisen tai ymmärtämisen rajoitteita.

Monilla luontokohteilla on mahdollista hyödyntää myös yhteistyöyritysten, kuten luontomatkailuyrittäjien, palveluita.

”Paralympiakomitean Luonto kaikille Kainuu -hankkeella käynnistyy tänä vuonna yrittäjille suunnatut työpajat, joiden tavoitteena on alueen luontomatkailualan yrittäjien osaamisen kasvattaminen ja toimintarajoitteisten henkilöiden tarpeiden huomioonottaminen yritysten omissa palveluketjuissa”, Rissanen kertoo.

”Alueelle suunnitellaan myös uusia esteettömiä luontopalveluita.”

Pelkät reitit eivät riitä, jos matkailijoiden halutaan viipyvän alueella. Myös oheispalveluita tulisi miettiä. Kuva: Tuomo Kesäläinen