

Yleisradion liikennetiedotteissa on toistunut alkuvuoden aikana taajaan ilmoitus erikoiskuljetuksista Vaasasta Alajärvelle.
Ne ovat tarkoittaneet tanskalaisen Vestas-tuulivoimavalmistajan kuljetuksia Alajärven itärajalla sijaitsevalle Möksyn ja Louhukankaan tuulivoimalapuiston rakennustyömaalle.
Kuinka monta rekkakuormaa tästä on mennyt kevään mittaan? Kysyn asiaa huoltoasemaa tien varrella pitävältä Juha Pippolalta.
”430 autoa on tässä pihassa käynyt purettuaan ensin lastin työmaalle”, Pippola täräyttää jättilukemat kuin apteekin hyllyltä.
Louhukankaalle tuulivoimaa rakennuttaa suomalainen energiayhtiö Ilmatar, joka nykyään myös kehittää, rakentaa sekä omistaa tuulivoimala-alueita ja muun uusiutuvan energian tuotantokapasiteettia Suomessa ja Pohjoismaissa.
Yhtiö myy tuottamansa sähkön yrityksille ja pohjoismaisessa Nordpool-sähköpörssissä. Syksyllä 2022 valmistunut, Ilmattaren omistama Piiparinmäen tuulivoimapuisto Kajaanissa myy sähköä Googlen palvelinkeskukselle.
Ilmattaren omistavat sen suomalaiset perustajat, yksityiset sijoittajat, ranskalaisen Omnes Capitalin hallinnoimat rahastot ja yhtiön johto.
Louhukankaan ensimmäiset tuulivoimalat aloittivat tuotannon valtakunnanverkkoon kesäkuun ensimmäisinä päivinä. Heinäkuun alussa uusiutuvaa energiaa jauhettiin kahdeksan tuulivoimalan voimin, 48 megawatin nimellisteholla.
Jos tuulet suosivat, vuoden 2023 lopulla uusiutuvaa energiaa tuotetaan täydellä 220 MW nimellisteholla, 36 tuulivoimalan avulla.

Jos tuulet suosivat, vuoden 2023 lopulla uusiutuvaa energiaa tuotetaan täydellä 220 MW nimellisteholla.
Alajärvelle rakennettava tekniikka ei rajoitu vain tuuleen. Se on laatuaan Suomen ja koko Euroopan ensimmäisiä hybridipuistoja.
Hybridipuisto tarkoittaa useammalla kuin yhdellä tuotantotavalla energiaa tuottavaa laitoskokonaisuutta.
Tuulivoimapuistoa on tarkoitus laajentaa lähivuosina 150 megawatin (MW) aurinkopuistolla ja 25 MW akustolla.
”Valmistaudumme rakentamaan Alajärven hybridivoimalan sekä aurinkopuisto- että akkuvarastokokonaisuuden vuosien 2024–2025 aikana”, Ilmattaren rakennuttamisesta vastaava johtaja Petri Ainonen kertoo.
Aurinkotuotantoa on suunnitteilla Kyyjärven puolelle noin 139 hehtaarin turvetuotantoalueelle ja Alajärven puolelle noin 55 hehtaarin alalle.

Kokonaisuus palvelee Ainosen mukaan Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja sähköntarvetta.
Kokonaisuus palvelee Ainosen mukaan Suomen omavaraisuutta, huoltovarmuutta ja sähköntarvetta vuodesta 2026 alkaen.
Uusiutuvan energian hybridikokonaisuus tuottaa valmistuttuaan puhdasta sähköä 370 MW:n nimellisteholla. Lukema vastaa jopa 370 000 kerrostalokaksion sähköntarvetta.
Akuilla toteutettava säätövoima mahdollistaa sähköntuotantoa valtakunnan verkkoon silloin, kun sähkölle on suurin tarve tai markkinatilanne on käytön kannalta optimaalinen.
Veronmaksajillakin on osuutensa liki sadan miljoonan euron hankkeessa.
”Ideanamme on tukea paikallista tekemistä ja yrittäjyyttä aina kun se on mahdollista. Niin Alajärvellä kuin muillakin hankepaikkakunnillamme projektimme tuovat monia aluetaloudellisia vaikutuksia, esimerkiksi majoituspalveluita tarvitaan paljon. Puistojemme tiestön ylläpito hoidetaan paikallisin voimin ympäri vuoden”, Ilmattaren viestintäpäällikkö Mikko Niimes listaa.
Veronmaksajillakin on osuutensa liki sadan miljoonan euron hankkeessa.
Aurinko- ja akkukokonaisuuden toteuttamiseen Ilmatar sai 19,5 miljoonaa euroa työ- ja elinkeinoministeriön myöntämää kestävän kasvun tukirahaa.
Ilmattaren hybridihanke on osa työ- ja elinkeinoministeriön ja EU:n tukiohjelmaa. Sen tavoitteena on edistää elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisia energiahankkeita, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä.

Loppuvuoden aikana odotetaan valmistuvaksi vielä noin 180 voimalaa.
Suomen Tuulivoimayhdistyksen kesäkuussa laatiman tilaston mukaan tänä vuonna rakennetaan toiseksi eniten tuulivoimakapasiteettia Suomessa.
Alkuvuonna on rakennettu 75 uutta tuulivoimalaa, joiden teho on yhteensä 439 megawattia (MW). Loppuvuoden aikana odotetaan valmistuvaksi vielä noin 180 voimalaa.
Suomen tuulivoimaloiden yhteenlasketun tuotantotehon odotetaan kasvavan noin 7 200 megawattiin vuoden loppuun mennessä.
Katso Tuulivoimayhdistyksen kartta tuulivoimarakentamisen hankkeista ja voimaloista.
Puiston kokonaisteho 220 MW
Voimaloiden määrä 36
Napa-/pyyhkäisykorkeus 139 / 220 m
Otetaan käyttöön 2023
Lähde: Ilmatar