Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ei näe äänikirjoja uhkana kivijalkakaupoille. Eri formaateissa kulutetaan hänen mukaansa hyvin erilaisia kirjoja. Erityisesti tämä näkyy lasten- ja nuortenkirjoissa. Kuva: Carolina Husu
Äänikirja ei ole painetun kirjan vihollinen – ”Epävarmat ajat saattavat suosia perinteistä formaattia”, Otavan Pasi Vainio sanoo
Äänikirjakuuntelu on tällä hetkellä erityisesti ruuhkavuosia elävien aikuisten suosiossa.
Otavan toimitusjohtaja Pasi Vainio osti perinteikkään Ruoveden Vinhan kirjakaupan yhdessä Mikko Vartiaisen kanssa. Kuva: Pasi VainioSuomessa äänikirjamarkkina on kasvanut luultavasti nopeammin kuin missään muualla maailmassa viime vuosina. Äänikirjakuuntelu on tällä hetkellä erityisesti ruuhkavuosia elävien aikuisten suosiossa.
Näin tilannetta arvioidaan Bonnierin omistamasta BookBeatista, joka on digitaalinen e- ja äänikirjojen suoratoistopalvelu.
Sähköisten kirjojen myynti kasvoi viime vuonna peräti 29 prosenttia. Luku sisältää yleisen kirjallisuuden, ei oppikirjoja. Painetuissa kirjoissa kustantamoiden myynti pysyi lähes ennallaan, kirjakaupoissa oli pientä pudotusta.
Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ei näe äänikirjoja uhkana kivijalkakaupoille. Eri formaateissa kulutetaan hänen mukaansa hyvin erilaisia kirjoja. Erityisesti tämä näkyy lasten- ja nuortenkirjoissa.
”Mauri Kunnaksen lastenkirjojen upeat kuvitukset halutaan lukea paperilta, ja nukutussatuja puolestaan kuunnellaan äänikirjapalveluista”, hän sanoo.
Kuukausittainen Mitä Suomi lukee -lista osoittaa, että suosituimmat nimikkeet vaihtelevat huomattavasti perinteisissä kirjoissa ja sähköisissä tuotteissa.
”Esimerkiksi true crimea kuunnellaan paljon, mutta painettuna kirjana sitä ei osteta samalla tavalla. Kirjojen lukeminen sopii tiettyyn tilanteeseen ja kuunteleminen toiseen”, Karlsson sanoo.
”Mauri Kunnaksen lastenkirjojen upeat kuvitukset halutaan lukea paperilta, ja nukutussatuja puolestaan kuunnellaan äänikirjapalveluista.”
Perinteikäs Otava on kirjankustannusalan suurin toimija Suomessa. Yhtiön toimitusjohtaja Pasi Vainio myöntää, että äänikirjabuumi on vaikuttanut painettujen kirjojen markkinoihin, koska kuukausimaksulla saa kuunnella rajattomasti teoksia.
Vainio ei kuitenkaan taivu synkistelyyn perinteisen kirjan kuolemasta, vaan hän luottaa erilaisten formaattien rinnakkaiseloon.
”Äänikirjapalveluista kuunnellaan erityisesti podcasteja, dekkareita ja astetta kevyempää kaunokirjallisuutta. Lisäksi äänikirjojen käyttäjät ovat keskimäärin selvästi nuorempia kuin fyysisten kirjojen ostajat”, hän sanoo.
Pitkän laskukauden jälkeen kustantamojen painetun kirjan myynti kääntyi hienoiseen nousuun vuosina 2019‒2021. Myös Otavan omistama Keuruun kirjapaino teki viime vuonna pitkästä aikaa hyvän tuloksen, Vainio iloitsee.
Koronapandemia auttoi kirja-alaa, kun ihmisillä oli taas aikaa lukemiseen. Pasi Vainio on myös huomannut, että kirjahyllyt ovat palanneet takaisin sisustuskuviin.
”Epävarmat ajat suosivat perinteikästä arvomaailmaa. Muotiin palanneiden vinyylilevyjen tavoin kirja on konkreettinen esine. Painettu kirja ei myöskään kuluta sähköä energiakriisin aikana”, Vainio toteaa.
Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson on samoilla linjoilla. Hintojen yleisesti kallistuessa kirja on edelleen verrattain edullinen, mutta sisällöllisesti arvostettu tuote.
”Taloustaantumien aikoina kirjanmyynti on yleensä pitänyt pintansa.”
- Osaston luetuimmat
