Yliopistolla on valtavasti merkitystä alueen tunnettuuteen ja mainekuvaan, ja siksi yliopistosta haaveillaan nykyään myös Porissa
Yliopistokeskus hyötyy isomman kaupungin yliopiston nimestä, kaupunki hyötyisi omasta yliopistosta.Tilaajalle
Kuva: Jutta MykräSuomessa on yliopisto 67 000 asukkaan Vaasassa ja 64 000 asukkaan Rovaniemellä, mutta ei 83 000 asukkaan Porissa. Pori on Suomen suurin kaupunki, jossa ei ole omaa yliopistoa.
Ei siis ole ihme, että keskustelu Porin tai Satakunnan yliopistosta nousee säännöllisin väliajoin keskusteluun, huomauttaa aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n johtava asiantuntija Timo Aro.
”Aikanaan kyse on ollut jonkinasteisesta tahdonpuutteesta ja uskosta teolliseen tulevaisuuteen. Viimeistään viime vuosikymmenellä kävi kuitenkin selväksi, että yliopistolla on valtava merkitys alueen väestökehitykseen, tunnettuuteen ja mainekuvaan.”
Ilman omaa yliopistoakin Porissa on voinut suorittaa yliopistotasoisia opintoja vuodesta 1983. Nykyisin Porin yliopistokeskuksessa toimivat Tampereen ja Turun yliopistojen sivutoimipisteet.
Se, että Porissa voi ylipäätään opiskella yliopistotutkintoja, tulee monelle yllätyksenä, kertoo Porin yliopistokeskuksen opiskelijoiden opiskelijayhdistys Pointer ry:n puheenjohtaja Henna Mäntylä.
”Satakunnan ammattikorkeakoulu tunnetaan kyllä, ja siellä minäkin ensin opiskelin. Aloin vasta tradenomiopintojen aikana ottaa selvää, mitä yliopistokeskus oikeastaan tarkoittaa ja sisältää.”
Yliopistokeskuksessa opiskelu ja opiskelijoiden edunvalvonta ovat oma maailmansa verrattuna yliopiston pääkampuksella toimimiseen. Pointer on Tampereen ja Turun yliopistojen ylioppilaskuntien alainen, mutta kuitenkin erillinen yhdistys, jonka pitää toiminnassaan noudattaa molempien emojärjestöjen linjauksia mutta samalla ajaa Porissa opiskelevien asiaa.
”Kukaan ei pidä meteliä yliopiston sivutoimipisteessä opiskelevien puolesta, ellemme sitä itse tee”, Mäntylä huomauttaa.
”Laadukas opetus hyvässä porukassa on kai se, mitä jokainen korkeakouluopiskelija toivoo.”
Yliopistokeskuksen opiskelija on opiskelija siinä missä pääkampuksellakin opiskeleva, Mäntylä muistuttaa. Yliopistokeskuksen pienuudesta on myös hyötyä, sillä pienestä porukasta syntyy perhehenki.
”Muidenkin alojen opiskelijoihin on helppo tutustua, sillä esimerkiksi opiskelijabileet ovat avoimia kaikille opiskelijoille, eivät vain tietyn alan edustajille”, Mäntylä kuvailee.
Porissa myös vuokrat ovat kohtuullisemmalla tasolla kuin Turussa tai Tampereella. Hyötyä on Mäntylän mukaan myös siitä, että valmistuvan tutkintotodistuksessa lukee Turun tai Tampereen yliopisto, jotka kumpikin ovat tunnettuja opinahjoja.
”Laadukas opetus hyvässä porukassa on kai se, mitä jokainen korkeakouluopiskelija toivoo.”
Porin yliopisto on Mäntylän mukaan kannatettava ajatus, mutta realismi kannattaa pitää mielessä. Porissa on tehty vuosikymmeniä töitä yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun ja niiden yhteistyön eteen, joten oman yliopiston perustaminen vaatisi pohdintaa myös siitä, mistä ollaan valmiita luopumaan.
”Ei oma yliopisto sillä synny, että muutetaan yliopistokeskuksen nimi yliopistoksi. Esimerkiksi nykyiset opettajathan ovat Tampereen ja Turun yliopistojen palkkalistoilla, eli eivät he siirtyisi Porin yliopistoon sormia napsauttamalla.”
Lue myös:
Korkeakouluopiskelijat hakeutuvat toistensa luokse, vaikka opinnot olisivat etänä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
