Lääkärin palsta: Eikö kipulääke tepsi? Tulehduskipulääke voi johtaa kivun pitkittymiseen

Kipu ja erilaiset kolotukset vaativat nykykansalaisen mielestä oitis lääkitystä. Tilastotkin näyttävät, että Suomessa joka kymmenes käyttää päivittäin kipulääkkeitä.

Yhdysvalloissa lasketaan 30 miljoonan ihmisen napsivan niitä joka päivä. Useimmiten käytössä on niin sanottu tulehduskipulääke, esimerkiksi aspiriini, ibuprofeeni (meillä tutuin on Burana) tai naprokseeni. Näiden lääkkeiden tunnettujen haittavaikutusten jatkoksi julkaisi arvostettu tiedelehti uuden tuloksen: tulehduskipulääke voi ristiriitaisesti johtaa kivun pitkittymiseen.

Kuten lääkeryhmän nimikin sanoo, niiden vaikutus on kaksitehoinen. Kivun lievityksen lisäksi ne hillitsevät tulehdusta. Uuden tutkimuksen tärkeä havainto on, että kivun aiheuttama vaurio voi vaatia parantuakseen juuri tulehdusta. Tulehdusta sammuttavat lääkkeet voivatkin siksi olla haitaksi.

Tutkimuksessa analysoitiin aluksi alaselkäkivuista kärsivien potilaiden geenien aktivoitumista. Niillä, joiden kipu lievittyi kolmen kuukauden kuluessa, todettiin etenkin tulehdusta torjuvien valkosolujen, neutrofiilien, aktivoitumista. Tätä ei tapahtunut potilailla, joillla kivut jatkuivat. Neutrofiilisolut tulehduksen välittäjinä näyttävät siis toimivan kipua aiheuttavan vaurion korjaajina.

Tutkimusta jatkettiin hiirillä. Neutrofiilien toiminnan täydellinen estäminen kymmenkertaisti niillä kivun. Tulehduskipulääkkeillä tulos oli sama, vaikka ne alussa vähensivätkin kipua. Muilla kipulääkkeillä näin ei tapahtunut.

Erillinen laaja kipupotilaiden seurantatutkimus antoi samansuuntaisia tuloksia. Siinä todettiin kipujen olevan vielä vuosien kuluttuakin yleisempiä tulehduskipulääkkeitä käyttäneillä verrattuna esimerkiksi parasetamolia syöneisiin. Parasetamoli ei hillitse tulehdusta.

Tutkimustulokset ovat totta varsinkin, jos omat kokemukset niitä tukevat. Muistuu mieleen oma kamppailu vuosien takaa niveltulehdusten kanssa. Silloin tuntui, että tulehduskipulääkkeet helpottivat kipua, mutta paraneminen alkoi vasta lääkityksen jälkeen.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Science Translational Medicine -tiedejulkaisun artikkeli