Kalligrafian mestari loihti suomalaisen maiseman polkan tahtiin – japanilainen kulttuuri rantautui Alajärvelle

Yleisö pakkautui tiiviiksi kehäksi Nelimarkka-museon suurimpaan saliin, kun kalligrafi Koho Kurihara valmistautui aloittamaan näytöksensä.

Sekä suomalaisille että japanilaisille niin tyypillisestä isosta henkilökohtaisesta tilasta tingittiin, kanssaihminen sai tulla ihan viereen, jotta kaikki näkivät mestarin työskentelyn.

Pienelle aluetaidemuseolle tämä on iso ponnistus.

Ensimmäiset vedot suomalaisesta järvimaisemasta Koho Kurihara teki leveällä pensselillä. Kuva: Johannes Tervo

Työvälineet vaihtuivat, samoin paperilaadut. Kuva: Johannes Tervo

Wa-näyttelyn avajaisissa syntyi uutta japanilaista taidetta. Koho Kurihara valmistautuu signeeraamaan töitään. Kuva: Johannes Tervo

Lattiaan oli kiinnitetty kuusi paperia ja taustakangas sekä niiden alle muovikerros. Alun keskittymisen jälkeen Kuriharan työskentely oli nopeaa ja intensiivistä – välillä lähes akrobatiaa.

Kirjoitetun japanin merkkijärjestelmistä Kurihara loihti näytteet kiinalaisperäisestä kanjista ja hiragana-tavumerkistöstä. Siveltimet vaihtuivat, samoin paperilaadut: mestarilla oli käytössään neljää erilaista paperia.

"Nyt on vuorossa suomalainen järvimaisema, ehkä se on Lappajärveltä", Alajärvellä asuva japanin kielen tulkki Motoo Amemori käänsi taiteilijan johdannon seuraavaan työhön.

Yleisö innostettiin taputtamaan mukana, kun kaiuttimista alkoi kuulua musiikki. Ievan polkalta se kuulosti, ja järvimaisema syntyi paperille. Sitten musiikki vaihtui japanilaiseksi. Työ täydentyi kirjoitusmerkeillä.

Taidesilta Alajärveltä Japaniin rakennettiin Italian kautta, kertoo Nelimarkka-museon vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio yhteistyön mielenkiintoisista vaiheista. Kuva: Johannes Tervo

Koho Kurihara on yksi yli 30 taiteilijan ryhmästä, joka saapui tiistaina Alajärvelle. Taiteilijat ovat paikkakunnalla tämän viikon lauantaihin, mutta japanilaista taidetta esittelevä Wa-näyttely jatkuu 12.6. asti.

Nelimarkka-museon lisäksi japanilainen taide on levittäytynyt Alajärven kaupunginkirjastoon sekä Villa Väinölän näyttelytiloihin.

”Pienelle aluetaidemuseolle tämä on iso ponnistus", kertoo Nelimarkka-museon vs. museotoimenjohtaja Elina Alkio.

"Museoon on pystytetty pari näyttelyseinää lisää, ja kaksi muuta näyttelypaikkaa olivat tarpeen."

Näyttelyn nimi Wa on vanha Japania tarkoittava nimi.

”Tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta siitä, kun Suomi ja Japani solmivat diplomaattisuhteet. Näyttely on osa juhlavuoden virallista ohjelmaa Suomessa.”

Bumpei Magori (vas.) johtaa järjestöä, joka toi japanilaista taidetta nyt ensimmäistä kertaa Suomeen. "Tämä on suuri kunnia meille", kiitti Alajärven kaupunginjohtaja Vesa Koivunen. Alajärveläinen Motoo Amemori toimi tulkkina myös näyttelyn avajaisissa. Kuva: Johannes Tervo

Etsuo Sameshima: Täynnä iloa. Lasi (Satsuma-leikkaus). Kuva: Johannes Tervo

Toshu Kawamoton töiden nimet ovat Ääretön ja 77-vuotisjuhla. Ne edustavat avant-gardekalligrafiaa. Kuva: Johannes Tervo

Japanilainen osapuoli järjestelyissä on CAEA-järjestö. Se on tuonut japanilaista taidetta maailmalle kymmeniä kertoja 1970-luvulta lähtien. Suomi on kohteena nyt ensimmäistä kertaa.

Alle 10 000 asukkaan Alajärvi on myös pienin paikkakunta, johon järjestö on japanilaisen taidekattauksen tarjoillut.

"Täällä olevat tilat ovat taipuneet näyttelyn tarpeisiin hyvin", järjestön johtaja Bumpei Magori sanoo.

Alajärven linkki arkkitehti Alvar Aaltoon on kiinnostava, sanoo Magori, joka toimii arkkitehtuurin professorina Tokiossa. Näyttelypaikoista Villa Väinölä edustaa Aallon nuoruuden töitä. Kaupunginkirjasto on puolestaan viimeinen työ, jonka Aallon perustama arkkitehtitoimisto suunnitteli.

Scara Abe on mukana Wa-näyttelyssä työllään Lohikäärme, sateenkaaren jumala. Kuva: Johannes Tervo

Scara Aben rannekoru edustaa sekatekniikkaa. Siinä on käytetty useita materiaaleja, esimerkiksi kultaa. Kuva: Johannes Tervo

Wa-näyttely koostuu 250 työstä. Ne ovat nykytaidetta siinä mielessä, että kaikkien tekijät ovat elossa olevia taiteilijoita, jotka kuuluvat samaan taiteilijaseuraan.

”Teokset ovat kuitenkin aika perinteikkäitä. Japanilainen tyyli on vallitseva paitsi tekniikoissa myös aihevalikoimassa: kirsikankukat, luontoaiheet tai vaikkapa kabuki-teatteri ovat edustettuina", Elina Alkio kuvaa kokonaisuutta.

Tekotavoista öljyvärimaalaus on suosituin. Lisäksi on esimerkiksi kalligrafiaa, samoin origameja eli taidokasta paperintaittelutekniikkaa.

Sohei Magori kuvasi Elina Alkion ja Yoshiko Onoharan. Onoharan kalligrafia on nimeltään Tanssi. Taustalla näkyvät Aya Ogawa ja Bumpei Magori. Kuva: Johannes Tervo

Yhteys Alajärveltä Japaniin solmittiin Italian kautta. Osana Nelimarkka-museota on taiteilijaresidenssi, jossa asunut suomalainen arkkitehti tunsi italialaisen kollegansa, jolla puolestaan oli kontakteja japanilaiseen taidejärjestöön.

”Ensimmäiset yhteydet Japaniin otettiin viime vuoden toukokuussa. Elokuussa vierailin Tokiossa yhdessä kaupunginjohtaja Vesa Koivusen kanssa paikkakuntaa ja Nelimarkka-museota esittelemässä”, Alkio kertoo näyttelyn tulosta itäiselle Etelä-Pohjanmaalle.

Taiteilija Elina Försti tarkastelee taiteilija Hideko Sugimoton kanssa tämän öljyvärimaalausta Suuri puu. Alajärvellä asuvan Förstin ateljee on yksi kohde, jossa japanilaiset taiteilijat vierailevat. Kuva: Johannes Tervo

Vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa on japanilaistaiteilijoiden toive. Avajaispäivä ainakin onnistui, näyttely kiinnosti paikkakuntalaisia.

Perjantaina taiteilijat järjestävät työpajoja Paavolan alakoulussa. Kalligrafia on yhden pajan aiheena. Toisessa perehdytään origamien tekoon.

Työpajojen jälkeen japanilaiset nauttivat suomalaisen koululounaan.

"Tarjolla on lihakeittoa, ruisleipää ja maitoa. Jälkiruuaksi nautitaan kahvit ja pullat", kertoo koulun rehtori Pentti Rentola supisuomalaisen kattauksen.

Myouku Sakurayama: Sudenkorentojen parittelu. Puuveistos. Kuva: Johannes Tervo

Osa kalligrafi Koho Kuriharan työvälineistä. Kuva: Johannes Tervo

Japanilaisia ja suomalaisia vertaillessaan professori Magori nostaa esiin luonnon. "Se on tärkeä kummankin maan ihmisille."

Japani ei ole vain suurkaupunkeja, muistuttaa Magori. Pinta-alaltaan hieman Suomea suurempi Japani on myös hyvin metsäinen valtio. Japanin pinta-alasta metsää on runsaat 68 prosenttia, Suomessa vastaava luku on noin 73.

Alajärveläiseen luontoon japanilaisvieraat johdattelee kaupunginjohtaja Koivunen. Biologin koulutuksella ja erävaeltajan taidoilla hän tutustuttaa vieraat Lohijoen maisemiin.

Wa – kansainvälinen japanilaisen taiteen näyttely Alajärvellä 12.6. asti.

www.nelimarkka-museo.fi