

Jaakkolan tila Hausjärvellä pursuaa historiaa. On presidentti Kekkosen jahteja ja Juhani Ahon perheen kolmiodraamaa. Täältä löytyy myös vastaus siihen, missä sijaitsee kuuluisa Taka-Hikiä.
Lähdetietojen mukaan Karhin kylällä on ollut asutusta jo 1300-luvulta lähtien, ja Karhinraitti oli osa vanhaa Helsinki-Hämeenlinna maantietä.
Antti ja Anna-Kaarina Jaakkolan tilalla on myös kiehtova maatalousaiheinen kotimuseo, jossa riittää ihmeteltävää moneksi tunniksi.
Museossa on esillä esimerkiksi mittava mitalikokoelma, vanhoja maatalousesineitä, toimiva raamisaha 1920-luvulta, isännän maanäytteitä vuosikymmenten ajalta sekä edullisia vintage-vaatteita.
Taidegalleriassa voi tutustua Anna-Kaarina Jaakkolan ja hänen tyttärensä Maria Jaakkolan akvarelleihin ja piirustuksiin. Gallerian seinille on ikuistettu esimerkiksi Suomen kuuluisin sonni, Liekki ja paljon erilaisia hevosia.
Jaakkolat ottavat mielellään vastaan tilalle myös pieniä koululaisryhmiä. Vanhassa sikalassa lapsivieraat voivat kokeilla onneaan hauskassa Heitä sikaa -pelissä.
”Esimerkiksi lehmän nänni on nykykoululaisille vieras termi. He luulevat sitä nakiksi”, Anna-Kaarina Jaakkola havainnollistaa.


Antti Jaakkolan isoisä Väinö Jaakkola muutti Hausjärvelle Satakunnasta Paneliasta vuonna 1915.
”Isovanhemmillani oli jo kolme lasta, kun he muuttivat Karhin kylälle. Neljäs lapsi Maili syntyi täällä 1924. Etunimi tuli kuulemma siitä, kun Paavo Nurmi voitti samana vuonna mailin juoksun Pariisin olympialaisissa”, Antti Jaakkola naurahtaa.
Yli-Rekola (nykyinen Jaakkola) oli puolikas yhdestä Karhin kylän viidestä kantatilasta. Nyt jo puretussa tilan vanhassa päärakennuksessa asuivat vuokralla myös kirjailija Juhani Aho ja hänen puolisonsa taiteilija Venny Soldan Brofeldt vuosina 1895–1897.
Kylän vanhin rakennelma on 1700-luvulla rakennettu holvattu Vennyn kellari, jossa taiteilija säilytti ruokatavaroitaan.
”Ahojen esikoinen Heikki Taavetti syntyi päärakennuksessa, ja hänen sänkynsä on yhä vintillä. Täällä Hausjärvellä Juhani Aho aloitti myös salasuhteen Vennyn pikkusiskon Tilly Soldanin kanssa”, Anna-Kaarina Jaakkola sanoo.

Lehmän nänni on esimerkiksi nykykoululaisille vieras termi. He luulevat sitä nakiksi.
Toinen Karhin kylän kuuluisuus on kirjailija ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja Ensio Rislakki (1896–1977). Hän kehitti esimerkiksi Lapatossun laiskimushahmon, jota Aku Korhonen näytteli kolmessa elokuvassa.
Ensio Rislakki toimi Antti Jaakkolan isoisällä Väinöllä maatalousharjoittelijana 1920-luvulla, ja kirjoituksissaan hän on kertonut esimerkiksi sonnanajosta tilan Pekka-hevosella.
Rislakin isä, pastori Hjalmar Svanberg toivoi, että varreltaan hoikka poika vahvistuisi maataloustöissä , mutta hänen annettiin ennemminkin jutustella väen kanssa. Väinö Jaakkola kirjoitti Ensio Rislakille seuraavanlaisen työtodistuksen: ”Herra E. Rislakki on ollut tilaisuudessa osallistumaan tilan töihin.”
Kuvitteellinen Taka-Hikiä viittaa yleensä syrjäiseen ja takapajuiseen paikkaan. Anna-Kaarina Jaakkolalla on kuitenkin termille toinen selitys.
”Ensio tuli Helsingistä tänne Hikiän taakse Karhin kylälle, ja siitä hän keksi kirjoihinsa kuuluisan käsitteen Taka-Hikiä.”
Karhista tai ”Taka-Hikiästä” on lähtöisin myös Sirkka Hämäläinen. Mäki-Hinkkalan maatilan tyttärestä tuli myöhemmin 1990-luvulla Suomen pankin pääjohtaja ja Euroopan keskuspankin ensimmäisen johtokunnan jäsen.
Vuonna 2018 perustettu Jaakkoloiden kotimuseo on auki sopimuksen mukaan.
”Täytyy vain ensin soittaa, että tiedetään olla kotona. Lomat eivät kuulu kulttuuriimme. Käymme joskus kaupassa, ja välillä minulla on vaikkapa MTK:n kokouksia”, Anna-Kaarina Jaakkola kertoo.
”Psykiatri Hannu Lauerman isä Matti Lauerma, myöhemmin professori, toimi historianopettajana Keravan yhteiskoulussa. Hänen ansiostaan koko meidän koululuokastamme tuli historiafriikkejä”, emäntä jatkaa.
Antti Jaakkola eli lapsuutensa Karhin kylällä isovanhempiensa hoivissa, sillä äiti kuoli pojan synnytykseen ja Olavi-isällä oli virka Helsingissä. Poikkeuksellisesti Antti siirtyi isoon oppikouluun Helsinkiin vain kolmevuotisen kansakoulun jälkeen.
”Se oli pieneen kyläkouluun tottuneelle aikamoinen kulttuurishokki.”
Antti Jaakkolan isä Olavi Jaakkola (1914–2001) työskenteli vastuunalaisessa tehtävässä Pellonraivaus oy:n toimitusjohtajana. Yritys perustettiin MTK:n aloitteesta talvisodan jälkeen raivaamaan Karjalan siirtoväestölle uusia viljelysmaita. Vuonna 1946 se laajensi toimintansa koskemaan myös salaojituksia.
Kun Karjalan siirtoväki oli asutettu, yrityksen nimi muutettiin 1968 Perusyhtymäksi. Olavi Jaakkola työskenteli pääjohtajana rakennusyhtiössä, joka vastasi esimerkiksi monista isoista rakennushankkeista Neuvostoliitossa.
”Perusyhtymä rakennutti esimerkiksi Kostamuksen kaivosteollisuuskaupungin Karjalaan. Pääsin nuorena miehenä 1950-luvun lopulla isän matkaan käymään Neuvostoliitossa. Veikko Vennamo piti huolta suomalaisporukassa hauskoista jutuista, jotka olivat enimmäkseen painokelvottomia”, Antti Jaakkola muistelee.
Vuonna 1975 Jaakkolan tilalla vieraili itse presidentti Urho Kekkonen metsästämässä jäniksiä ja fasaaneja.
Antti ja Anna-Kaarina Jaakkolaa pyydettiin hakemaan vierailulle tulleelle Kekkoselle sikareita. Savuton pariskunta löysi vain vanhoja kuivuneita savukkeita, joten presidentin adjutantti haki autosta kiireen vilkkaa tuoreita sikareita.
Vuorineuvos Olavi Jaakkola toimi Kekkosen jahtipäällikkönä, ja teollisuusjohtaja isännöi usein presidenttiä myös Saariselän hiihtoretkillä.
Antti Jaakkola väitteli maatalous- ja metsätieteen tohtoriksi vuonna 1972 kasvien molybdeenin saatavuudesta.
Hän työskenteli muun muassa erikoistutkijana Maatalouden tutkimuskeskuksessa ja maanviljelyskemian ja -fysiikan professorina Helsingin yliopistossa. Jaakkola pyrki tiivistämään maataloustieteiden ja elintarviketieteiden yhteistyötä.
”Pellolta kasvatetuista kasveista joko suoraan tai eläinten kautta kaikki päätyy lopulta ruokapöytään. Osalle elintarviketieteilijöistä se tuntui silti liian lannanhajuiselta.”
Päätyönsä ohella professori viljeli kotitilaansa. Suurin osa yli 200 hehtaaria käsittävistä Jaakkolan pelloista on vuokrattu naapurille. 81-vuotiaalla Antti Jaakkolalla on edelleen 25 hehtaaria peltoa viljelyksessä.
”Olen hankkinut kevääksi Repekka-ohran siementä. Tämä on sellaista harrasteviljelyä, mutta on minulla vielä oma puimuri, pari traktoria ja kylvökone. Täsmäviljelykin, jota on harjoitettu 1990-luvulta saakka, jatkuu. Ei siitä maanviljelystä pääse eroon.”



Jaakkolan tilalla ehdittiin harjoittaa koeviljelytoimintaa yli 50 vuotta. Koekenttä tehtiin pelloille 1978, kun Antti Jaakkola työskenteli vielä maatalouden tutkimuskeskuksessa. Tutkimustoiminta jatkui yliopistoaikana ja vielä eläkkeellä vuoteen 2017 saakka.
”Helsingin yliopistolla ei ole mitään mahdollisuuksia koekenttätoimintaan, mutta yhteistyössä erilaisten tutkimuslaitosten kanssa koeviljelyä saattoi tehdä omillaan pelloillaan.”
Jaakkolan koepelloilla vieraili vuosikymmenten aikana niin geologeja, yliopiston opiskelijoita kuin tutkijoita eri maista sekä Luken edeltäjän Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen ihmisiä.
Antti Jaakkola lannoitti koekentän eri kaistoja esimerkiksi kaliumilla, fosforilla ja typellä 40 vuoden kokeessa. Parhaiten satoa tuotti kaliumin, fosforin ja typen yhdistelmä.
”Koepellossa oli kaksi ongelmaa. Sen aikaiset lannoitustasot olivat paljon korkeampia kuin nykyään, ja lisäksi pellossa oli tavallista enemmän ravinteita.”
Agronomi ja maatilan emäntä Anna-Kaarina Jaakkola on lähtöisin maatilalta Tuusulasta. Hänen isänsä maanviljelysneuvos ja agronomi Einar Winqvist (1917–1968) toimi muun muassa MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja, presidentin valitsijamiehenä ja Tuusulan kunnanjohtajana
Anna-Kaarina Jaakkola kummastelee, miten alentuvasti maataloudesta puhutaan nykyään julkisuudessa.
”Jussi-gaalassa juontaja Jaana Saarinen sanoi, että elokuva-ala on teollisuusalana suurempi kuin esimerkiksi maatalous. Miten näitä kahta voi edes verrata? Kai näyttelijöidenkin pitää syödä?” Jaakkola sanoo.
