Solar Foods on jännittävässä vaiheessa. Uutta tuotantolaitosta Vantaan Vehkalassa käynnistetään juuri ja EU:n uuselintarvikelupa on vetämässä.
Tarkoitus on saada tehtaan tuottama hyvin proteiinipitoinen soleiini jossain muodossa myös suomalaisten ruokapöytiin ensi vuonna. Singaporessa tätä keltaista ihmettä on päässyt jo maistelemaan ravintola-annoksissa ja jäätelönä.
Peruskonsepti ei ole uusi, vaan 1960-luvun avaruustutkimuksen pieni sivujuonne, kertoo Solar Foodsin teknologiajohtaja, bioprosessitekniikan tohtori Juha-Pekka Pitkänen.
Avaruusajan idea oli, että avaruusaluksessa otetaan talteen hiilidioksidia ja kun eletrolyysillä tehdään happea miehistölle, samalla syntyy vetyä. ”Hiilidioksidi ja vety ovat raaka-aineita prosessiin, jolla voidaan tehdä ravintoa miehistölle.”
Pitkäsen mukaan välivuosikymmeninä ei juurikaan pohdittu prosessia. Idea nousi esiin uudestaan, kun tarjolle tuli uusiutuvaa energiaa. ”Uusiutuva sähkö voi olla raaka-aine ja sitä voidaan hyödyntää eri prosesseissa.”
Tarvittiin prosessiin sopiva mikrobi. ”Monet mikrobit ovat sellaisia, etteivät ne tykkää toimia yksin”, Pitkänen toteaa. ”Prosessikehityksen, mikrobitoiminnan ja uuselintarvikkeen kehittämisen kannalta on edellytys, että mikrobi toimii yksin.”
”VTT:llä toisen kollegan Sami Holmströmin kanssa todettiin, että tämmöisiä bakteereja löytyy Suomen luonnosta, ei tarvitse ottaa mitään tunnettua mikrobia kantakokoelmista. Ruvettiin seulomaan Suomen maaperästä näytteitä.” Seulontatyö alkoi vuonna 2018 ja kerättiin kaikkiaan satoja näytteitä ja niistä etsittiin ja eristettiin mikrobeja. Turun saaristosta löytyi Xanthobacter.
”Se on yksi mikrobeista, joka pystyy käyttämään vetyä energianlähteenä ja pystyy fiksaaman hiilidioksidia. Eli pelkistää sen ja tuottaa hiilidioksidista pitkäketjuisia hiiliyhdisteitä: sokereita, aminohappoja ja rasvahappoja, kuten kasvitkin.”
Reaktio on sama kuin kasveissa, mutta kasveille energia tulee valosta. Xanthobacter tarvitsee hiilidioksidia, vetyä, happea ja ammonium-typpeä. Lisäksi bakteeri tarvitsee hieman mineraaleja, kuten sinkkiä ja kobolttia, jotta se voi tuottaa myös B-vitamiineja.
Koska kyseessä on uusi mikrobi, sitä sisältävät elintarvikkeet tarvitsevat hyväksynnän erikseen eri puolilla maailmaa. Pitkänen arvelee, että EU:ssa lupaan menee vielä puolitoista vuotta.
Singaporessa tarjolla olleen jäätelön lisäksi Fazer lanseerasi siellä soleiinisuklaan.
Pitkäsen mukaa soleiini taipuu raaka-aineeksi moneen tuotteeseen. Hän vertaa sitä soijasta, herneistä tai härkäpavuista eristettyyn proteiiniin. ”Tästä on tehty soleiinipastaa, jogurtteja ja toki se sopii erilaisiin lihaa korvaaviin tuotteisiin, mutta haluamme pitää kaikki mahdollisuudet avoinna.”
Pitkäsen mukaan Solar Foods on vielä prosessiteollisuuden ydinkysymysten äärellä: kuinka kehittää prosessi, joka on tarpeeksi iso, jotta se on kannattava?
Vantaan Vehkalassa käynnistyvä tehdas on demolaitos. ”Meidän pitää rakentaa vielä 50–100 kertaa isompi laitos, että se olisi taloudellisesti kilpailukykyinen.”
Usko on vahva.
”Olen itsevarma, että se mitä me teemme, vie ihmiskuntaa oikeaan suuntaan. Toinen kysymys on, milloin se tulevaisuus on, olemmeko oikeaan aikaan liikkeellä.”
