

Kuntien ja kaupunkien elinvoimaa mitataan helposti väkiluvun muutoksilla ja ikääntymisellä.
”Joko 60 vuotta riittäisi? Meillä on jääty kiinni yhteen, helposti nähtävissä olevaan, mutta ikivanhaan muutokseen, joka on väestön kasvu. Kaikille niille alueille, jotka eivät kasva vauhdilla, on kerrottu, että te ette ole elinvoimaisia”, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara.
20 vuotta kaupunkeja tutkinut Mari Vaattovaara tutki seutukaupunkien elinvoimaa ja tulokset yllättivät kaupunkitutkijaa.
”Teimme Jenni Airaksisen kanssa töitä viimeiset puoli vuotta seutukaupunkien indikaattorien ja todellisuuskuvan kanssa. Seutukaupungit pärjäävät monilla mittareilla erityisen hyvin, vaikka toisin on ajateltu.”
Vaattovaara kritisoi myös nykyisiä indikaattoreita ja mittareita ja sitä, millaisen kuvan ne antavat.
”Esimerkiksi sellaista indikaattoria ei ole, jossa mitattaisiin väkimäärän sijaan asumisen laatua suhteessa tuloihin. Pärjäänkö minä sillä rahalla, mitä saan? Saanko asumisen ja elämisen laatua? Tällaiset mittarit puuttuvat kokonaan.”
Vaattovaaran mukaan elämänlaatu seutukaupungeissa on korkeaa. ”Soteuudistuksen jälkeen elinvoima jäänyt kunnille ja kaupungeille. Heidän tehtävänä on tarjota hyvää elämänlaatua, elinvoimaa. Näiden mittarit ovat kuitenkin jääneet taka-alalle.”
Yleensä puhutaan, että muutama suurin kaupunki elättää muun Suomen ja tuottaa hyvinvoinnin kaikille.
”Meiltä puuttuu tuostakin yleisen puheen taustalta mittari. Olisimme halunneet tarkastella, että kuka on riippuvainen ja kenestä. Meillä ei ole kuntapohjaisia lukuja, joiden valossa meidän yhteiskuntaa voitaisiin tarkastella tästä näkökulmasta”, kertoo Vaattovaara.
Vaattovaaran mukaan kaikilla alueilla on omia haasteita ja niitä pitäisi lähteä ratkomaan yhdessä ennemmin kuin puhua negatiiviseen sävyyn.
”Nähdäkseni puheenparret seutukaupungeista aiheuttaa konflikteja masennusta, välinpitämättömyyttä ja antaa populismille tarpeetonta tilaa. Meidän pitäisi osata iloita yhdessä ja huolestua yhdessä niistä ilmiöistä, jotka kutakin paikkaa koskee.”
Kaupungin ja alueen ajattelu rajojen mukaan ei kerro Vaattovaaran mukaan, miten iso merkitys seutukaupungeilla on ympäristöönsä.
”Alueelliset resurssit eivät ole vain kunnassa vaan niitä voidaan käyttää verkostomaisesti. Meidän tulisi onnistua leipomaan alueellisten kokoisia kakkuja ja pohtia, ketkä kaikki hyödyntävät ja kuinka paljon seutukaupunkien palveluita”, jatkaa Vaattovaara.

Vaattovaara kävi MT Livessä toimituspäällikkö Stina Haason haastateltavana. Tallenteen voit katsoa tästä.