Topi Salmi kävi sanoituksen pikakurssin: sanoittajamestari Vexi Salmi tiivisti riimit ja nuotit puoleen tuntiin

Isänsä sanoitusopissa Topi Salmi on ollut kerran. Kyseessä oli pikakurssi.

"Se kesti puolisen tuntia. Kävimme läpi muutaman perusasian riimeistä ja nuottien aika-arvoista. Se oli siinä."

Enempää ei Salmen mielestä juuri tarvita. "Perussääntöjen jälkeen on jokaisesta itsestä kiinni, tuleeko tekstejä vai ei."

Topi Salmi on paitsi sanoittaja, myös levy-yhtiön toimitusjohtaja. Hän johtaa Turenki Records -yhtiötä.

Perintötekijöillä lienee osuutensa, että musiikista tuli Salmen ura. Osoittautuu, että nimikin oli enne tulevasta alasta.

"Ristimänimeni on Topi Emil. Ensimmäinen nimi tulee kaiketi Toivo "Topi" Kärjestä. Toinen juontunee taiteilijanimestä Emil von Retee, jota isäni käytti Irwinille sanoituksia tehdessään", Salmi kertoo.

Toivo Kärki (1915–1992) oli säveltäjä, sovittaja, muusikko ja tuotantopäällikkö, jolla oli vuosikymmeniä keskeinen sija suomalaisessa iskelmä- ja viihdemusiikissa. Topin isä Veikko "Vexi" Salmi työskenteli Kärjen kanssa pitkään.

Isän esimerkki ohjasi Salmea sanoittajaksi.

"Ilman isää minusta tuskin olisi koskaan tullut sanoittajaa. Lapsena totuin siihen, että pöydällä on aina mustekynä ja ruutupaperia, joihin isä kirjoittaa sanoituksia. Se oli arjen rutiinia kotonamme."

Salmi kokeili sanoittamista ensimmäisen kerran kahdeksanvuotiaana.

"Todennäköisesti Fonzien ja Onnen päivien innoittamana tein sanoituksen 'Mä jee-jätkä oon'. Isä antoi sen ystävälleen, pianisti ja kapellimestari Aarno Raniselle (1944–2014), joka sävelsi, soitti ja lauloi kappaleen C-kasetille. Harmittaa, että Raniselta saatu kasetti on kadonnut."

Taival sanoittajaksi ei kuitenkaan ollut suora. "Aikuisuuden kynnyksellä tuli vastareaktio. Tuntui, että en halua ryhtyä sanoituksia tekemään."

Epäilyksen aika oli paikallaan, Salmi arvioi. "Parikymppiselle ei olisi ollut hyvä joutua vertailutilanteeseen isän kanssa."

Ammattimaisesti Salmi alkoi sanoittaa kolmenkympin tietämissä. "Siinä vaiheessa oli jo yksi lysti, vertailtiinko isään vai ei. Minä tein omaa juttuani ja hän omaansa."

Ensimmäisen levylle päätyneen sanoituksensa Salmi teki Jorma Uotiselle.

"Levy ilmestyi vuonna 1998", Salmi kertoo ja huomaa, että tänä vuonna voisi viettää sanoittamisen 20-vuotistaiteilijajuhlaa. Jos haluaisi.

"Aiemmin ajattelin, että ensin on oltava hyvä idea. Saatoin istua ja odottaa sitä kauan", Salmi palaa sanoittajan uransa alkuvaiheisiin.

Ei toiminut. Hänelle parempi tapa on aloittaa kirjoittaminen, vaikka inspiraatio ei olisi iskenytkään.

"On vain kirjoitettava ensimmäinen lause. Aluksi en tiedä, teenkö kappaleen A- vai B-osaa."

Niinkin voi käydä, että ensimmäistä riimiä ei lopullisesta tekstistä löydy lainkaan. Se ensimmäinen kuitenkin sysää sanoituksen liikkeelle.

"Deadline auttaa myös. Saan aikaiseksi, kun tiedän, että tekstin on oltava määräajassa valmis.

Keskustelu säveltäjän kanssa on tärkeää. "Juttelemme, kenelle kulloinenkin kappale voisi sopia. Pohdimme ja kehittelemme. Joskus teksti on ensin valmis, toisinaan taas sävel."

Viime vuosina tärkeimmät säveltäjäkumppanit ovat olleet Vesa Anttila ja Janne Saksa. "Heidän kanssaan on löytynyt luonteva yhteys tehdä, ja osumatarkkuus on ollut hyvä."