Nastolan Rautalankafestarit täyttää 1. heinäkuuta 25 vuotta. Tapahtuma on järjestetty alusta asti Taidekeskus Taarastissa aina juhannuksesta seuraavana viikonloppuna.
Lavalle festivaaleilla nousee yhteensä kymmenen kokoonpanoa, joista kaikki ovat tällä kertaa kotimaisia. Esiintyjät soittavat instrumentaalirautalankaa, rautalanka-beatia ja surf-musiikkia.
Festivaalin promoottori Kari Ruuska kertoo, että esiintyjäkaarti on kovaa luokkaa.
”Kaikki esiintyjät ovat tehneet työtä rautalankamusiikin eteen ja saavuttaneet kansainvälistäkin mainetta.”
Ruuska nostaa esiintyjistä esiin esimerkiksi Rami Hammarin, joka on soittanut rautalankaa yhtäjaksoisesti 1960-luvulta asti.
Alkunsa Nastolan Rautalankafestarit sai Ruuskan ideasta, joka syttyi jo 1970-luvulla, kun hän oli soittamassa levyjä Pajulahden urheiluopiston diskossa.
Oman musiikkitapahtuman järjestämiseen tarjoutui lopulta mahdollisuus vuonna 1997. Ensin järjestettiin kokeeksi muutaman bändin ilmaiskonsertti, ja paikalle saapui yllättävän paljon kävijöitä.
Taideyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Mielo näytti tapahtumalle vihreää valoa, ja jo samana kesänä järjestettiin ensimmäiset Nastolan Rautalankafestarit.
Tapahtumassa on vuosien saatossa soittanut yhteensä yli 250 kokoonpanoa, joista kaukaisimmat ovat tulleet Australiasta ja Japanista asti. Lisäksi esiintyjiä on ollut ympäri Eurooppaa.
Suomi on Ruuskan mukaan rautalankamusiikin kehto, sillä maassa on väkilukuun suhteutettuna eniten rautalankabändejä. Vaikka musiikkityyli ei nykyään juuri näy tai kuulu valtavirrassa, voi rautalankamusiikki ja -kulttuuri todella hyvin ympäri maailmaa.
”Rautalanka oli ensimmäistä nuorisomusiikkia Suomessa – jo ennen The Beatlesia”, muistuttaa Ruuska musiikkityylin vahvasta historiasta.