• MT 100 vuotta sitten: Poronliha on kaupasta melkein tyyten loppunut, eikä Oulussa saa enää pitää sikoja keskikaupungilla

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 24.11.1923 myös runsaiden sateiden aiheuttamasta maanvajoamasta.
    MT 24.11.1923.
    MT 24.11.1923. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    26.11.202320:00
    Tuovi Mäkipere

    Poronliha vähenee markkinoilta.

    Poronliha muodosti ennen sotaa Pohjois-Suomen lihamarkkinoilla sangen huomattavan osan. Sitä vietiin suuressa määrin ulkomaillekin. Ja kotimaassa sitä oli tarjolla varsin runsaasti. Sotavuosien jälkeen on poronliha melkein tyyten loppunut kaupasta. Viime talvenakaan ei enään ollut ulkomaille vientiä nimeksikään, eikä edes kotimaisen kysynnän tyydyttämiseksi voitu saada tarpeeksi. Tämän talven poronlihamarkkinoista tosin ei vielä voida varmaa sanoa minkälaisiksi ne tulevat, porojen teurastus kun varsinaisesti aloitetaan, vasta joulukuulla, mutta ennakkotiedoista päättäen tulee poronlihaa tänäkin talvena esiintymään niukasti.

    Syynä poronlihan tuotannon vähentymiseen arvellaan olevan sota-aikana tapahtuneen runsaan teurastuksen sekä viime talvien epäedullisuuden poronhoidolle, jotka syyt ovat aiheuttaneet porokannan vähentymisen. Alkavana talvena tulee myöskin todennäköisesti kauppaan laskettavan poronlihan määrää supistamaan katovuosi ylimäissä , joka pakottaa entistä enemmän lihaa käyttämään paikallisen kulutuksen tarpeiksi.

    Sikojen pito Oulussa kielletty.

    Sen johdosta, että sikojen pito on hyvin huonolla kannalla, kunnollista sikaläättiä on tuskin yhtään ja koska sikojen ruoka kokoaa paljon rottia sekä levittää pahaa hajua, päätti Oulun terveydenhoitolautakunta kokouksessaan t.k. 10 p:nä kieltää sikojen pidon 1 p:stä kesäk. 1924 alkaen varsinaisessa kaupungissa, nimittäin 1, 2, 3, 4 ja 5 kaup. osissa.

    Maanvajoaminen Hämeenkyrössä.

    Äskettäin tapahtui Hämeenkyrön Lemmakkalan Rikalan pellolla huomattava maanvajoaminen. Loivalla rinnemaalla vajosi nimittäin n. 80 metrin pituinen ja 10 m. levyinen alue parin metrin syvyyteen. Vajonneen alueen kummastakin päästä ulottuu sitäpaitsi kapeampi halkeama koko joukon edemmäksi. Arvattavasti on maa alituisten sateiden tähden niin vettynyt, että vieremä on ollut siitä seurauksena.

    Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • MT 6.10.1923.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Tanskan tautitilanne estää siitossikojen tuonnin

      Tilaajalle
    • Teijon tehdas kauppasi MT:ssä Sirkka-maatalouskonetta. Yritys valmisti vuoteen 1961 saakka muun muassa puimakoneita ja kuljetusvälineitä.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Keski-Pohjanmaalla hurjin katovuosi sitten nälkävuosien

    • Hautjärven kartano kaupitteli porsaita.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Eläinrutto raivoaa ennenkuulumattomassa määrässä Salmissa

    Artikkelin aiheet
    poronliha
    oulun siat
    maanvajoaminen
    1920-luku
    Maaseudun Tulevaisuus
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää