Ansiosidonnaisen etuuksien leikkaukset alkoivat jo

Ansiosidonnainen työttömyysturva on kuin vakuutus työttömyyden tai lomautuksen varalta. Työttömyyskassasta otettu vakuutusetuus ylittää työttömyysturvan perusosan.

Onko nykyinen ansiosidonnainen työttömyysturva Suomessa korkea vai matala? Käytännössä ansiosidonnaisella olevan bruttotulo työttömyysjaksolla laskee noin puoleen palkkatulosta.

Hallituksen lakiesityksin siihen on tulossa sarja leikkauksia ja rajoitteita.

Etuuksien leikkaukset alkoivat jo. Vuoden alusta työttömyyden omavastuuaikaa pidennettiin aiemmasta viidestä seitsemään päivään.

Eduskunta on jo hyväksynyt muutokset, joilla ansioturvan lapsikorotukset poistuvat huhtikuun alusta. Yhden lapsen perheessä, jossa etuudensaaja on ansiosidonnaisella, leikkaus tarkoittaa noin 125 euroa kuussa.

Työssäoloehdon pidentäminen vuoteen nykyisestä kuudesta kuukaudesta vähentäisi valtiovarainministeriön arvion mukaan ansiopäivärahan saajien määrää 17 prosentilla.

Lakimuutoksin hallitus pyrkii samalla lisäämään työllisyyttä purkamalla niin sanottuja kannustinloukkuja. Suomeksi tämä tarkoittaa hakeutumaan aktiivisesti töihin.

On tosiasia, että uudelleen työllistyminen on todennäköisempää lyhyen työttömyysjakson kuin pidemmän työttömyyden jälkeen.

Kaikille ei töitä löydy, kuten ei tähänkään saakka ole löytynyt.

Hallitus on asettanut tavoitteeksi selvittää ”universaalin ansiosidonnaisen mallin ja työttömyysturvan keston lineaarimallin suhteessa työssäoloehtoon”.

Selvityshenkilöä tai -ryhmää ei toistaiseksi ole nimetty asiaa valmistelemaan.

Universaali malli tarkoittaa sitä, että ansioturva ulotettaisiin kaikkia palkansaajia koskevaksi. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi sitä, että kaikkien olisi pakko kuulua joko itse valitsemaansa taikka jonkun tahon määräämään kassaan.

Mahdollista olisi sekin, että ansioturvan maksatus siirrettäisiin kassoilta vaikka valtion Kelalle. Kela on tosin ilmoittanut, ettei sillä ole resursseja työhön. Osaaminen on kassoilla.

Rahoitus on isoin ongelma. Jos ansioturvaa maksetaan kaikille, olisi tasoa tai kestoa leikattava, koska kustannukset kasvaisivat huomattavasti.

Tuen lineaarimalli eli porrastus puuttuisi tavalla tai toisella tuen kestoon ja ansioturvan tasoon: mitä lyhyempi työssäoloaika ennen työttömyyttä, sitä lyhyempi ansiosidonnaisen enimmäiskesto.

Heikossa taloudellisessa tilanteessa, jolloin työttömyys on korkealla, saisi parempaa ansioturvaa kuin hyvässä taloudellisessa tilanteessa.

Hallituksen esitykset ansiosidonnaisen tasoon ja kestoon liittyvistä muutoksista tulevat eduskunnan käsittelyyn 26. helmikuuta.

Kirjoittaja on MT:n taloustoimittaja.