
Jarmo Palokallion suvun 100 vuoteen mahtuvat monet historian kirjoissa kerrotut ilmiöt.
Toimittajan äidin isä vaihtoi ruotsinkielisen sukunimensä suomalaiseksi.
Kansalaissodan vaiheista suvussa ei juuri ole perimätietoa. Vaikeneminen kielinee siitä, että sotaan osallistuttiin molemmin puolin.
Palokallion isä syntyi vielä saunassa, suvun viimeisenä. Sota- ja pula-ajasta selviytyminen hämmästyttää.
"Isoäitini piti taloa yllä ja huolehti omien lastensa lisäksi siirtolaisista. Vaikka tavaraa ja ruokaa oli niukasti, hän kursi lasten vaatteet kokoon ja ruokki kaikki tarvitsevat.
Sota- ja pula-ajan naisten todellista sankaruutta ei ole vieläkään täysin ymmärretty. Ilman heidän panostaan maa olisi romahtanut nopeasti."
Suomen kansainvälistyminen näkyi Ranskasta muuttaneena vuokralaisena ja monien sukulaisten Ruotsiin muuttona. Ruotsista on myös ensimmäinen havainto nykyisestä "kansallisruuasta" pitsasta.
Kirjoituksensa päätteeksi Palokallio tiivistää nykyisen Suomen tilanteen.
"Omat lapseni kasvavat edellisten sukupolvien rakentamassa hyvinvointiyhteiskunnassa. Sen perustaa nakertavat globalisaatio ja rikkaiden pohjaton halu rikastua.
Toisaalta meillä on edelleen eväät myös menestykseen. Koulutus, tasa-arvo ja turvallisuus. Ja metsät.
Niissä Suomi on maailman huippua ja niiden varaan on hyvä rakentaa valoisaa tulevaisuutta seuraavalle sukupolvelle."
Lue koko kolumni: