Eurassa toimiva Kauttuan Kino on nykyisin kaksisalinen - yrittäjän mukaan ainoana maalaiselokuvateatterina Suomessa. Kuva: Tero Vall
Maalaiselokuvateatterissa kohtaavat nykyaika ja nostalgia: ”Maalla kotimaisten elokuvien katsojaosuus on selvästi kaupunkeja suurempi”
Maaseudulla kotimaiset elokuvat vetävät katsojia elokuvateattereihin. Elokuviin pääsee Suomessa 131 paikkakunnalla.Tilaajalle
Kurikan Kinoa Elokuvatetatteri pyörittävät Pirjo ja Jari Salmi. Kuva: Johannes TervoElokuva-alan yhdistysten keskusjärjestön Suomen Filmikamari ry:n toimitusjohtaja Tero Koistinen kertoo alan vähitellen nousseen korona-ajan rajoituksista.
”Viimeiset pari kuukautta ollaan päästy normaaleihin kävijämääriin”, Koistinen sanoo alan elpymisestä.
Koistinen sanoo elokuvateattereita olevan ympäri Suomea noin 180, ja ne jakautuvat 131 paikkakunnalle. Keskimääräinen suomalainen elokuvateatteri on edelleen yksisalinen.
”Meillä on laaja elokuvateatteriverkosto, vaikka kävijämäärissä isot ketjut domivoivat”, Koistinen kuvaa jakautuneita markkinoita.
Elokuvateattereiden omistajapohjat vaihtelevat osakeyhtiöistä pienempiin perheyrityksiin. Koistinen kertoo myös yhdistysten omistavan elokuvateattereita, jotka olivat aikoinaan yleinen varainhankintatapa yhdistyksille. Lisäksi ainakin 18 kuntaa omistaa elokuvateatterin. Kemiönsaaren kunta omistaa jopa kaksi teatteria.
Elokuvateattereiden huippuvuosi oli Koistisen mukaan 1958, jolloin niitä oli 620. Eniten elokuvissa suomalaiset kävivät vuonna 1955, jolloin kävijämäärä ylsi 37 miljoonaan. Nykyisin kävijöitä on yli kahdeksan miljoonaa.
Koistinen uskoo maalaiselokuvateattereiden pärjäävän myös tulevaisuudessa, kunhan ne vain pystyvät kehittymään. Kaupunki- ja maalaiselokuvateattereiden välillä hän nostaa esille eron kotimaisten ja ulkomaisten elokuvien katsomisessa.
”Maalla kotimaisten elokuvien katsojaosuus on selvästi kaupunkeja suurempi”, Koistinen kuvaa.
Eurassa sijaitsevan Kauttuan Kuvan yrittäjä Tero Vall kertoo elokuvateatterinsa avanneen ovensa vuonna 1954, jota ennen rakennus kuului paperitehtaalle. Vallin yritykselle Kauttuan kuva siirtyi vuonna 1998. Tämän jälkeen teatteria on päivitetty ja korjailtu runsaasti.
Vuodenvaihteessa 2011 ja 2012 elokuvateatteri sai nykyisen muotonsa, kun yksi pitkä sali jaettiin kahdeksi sisätilojen mennessä täysin uusiksi. Asiakkaille tämä heijastui uuden digiprojektorin ja paremman äänentoiston ohella myös väljempinä penkkiriveinä.
”Olemme Suomen ainoa kaksisalinen maalaiselokuvateatteri”, Vall sanoo ylpeänä.
Yhteensä näissä saleissa on nykyisin yhteensä 110 istumapaikkaa, kun ennen jakoa vanha sali veti noin pari sataa katsojaa.
Kauttuan Kuvan erityispiirteeksi Vall nostaa perinteisen puurakennuksen sekä modernin ja mukavan elokuvasalin yhdistelmän.
Maalaiselokuvateattereiden myyntivaltteja ovat Vallin mielestä läheisyys maaseudun ihmisille sekä nostalgia.
”Meille on helppo tulla. Auto vain parkkiin teatterin pihaan parkkiin ja elokuviin”, hän tiivistää.
Koronasulkujen väistyttyä Vall uskoo Kauttuan Kuvan pärjäävän myös tulevaisuudessa.
”Tekniikkaa joudutaan varmasti uusimaan matkan varrella. Digilaitteiden käyttöikä ei pärjää vanhalle”, Vall naurahtaa.
Kurikan Kinon Jari Salmi teatterin konehuoneessa. Projektori on luonnollisesti nykyisin digitaalinen. Kuva: Johannes TervoKurikan Kinon yrittäjä Jari Salmi kertoo elokuvateatterinsa juurten ulottuvan vuoteen 1952, jolloin Salmen isovanhemmat tulivat maanviljelijöinä Vähästäkyröstä Kurikkaan elokuvateatteria pitämään.
Elokuvateatteri perustettiin aluksi vanhaan kirjakauppaan. Samalle tontille rakennettiin muutaman vuoden jälkeen uusi rakennus, joka kuitenkin Salmen mukaan paloi vuonna 1978. Seuraavana vuonna otettiin käyttöön nykyinen elokuvateatteri.
Kurikan Kino on kokenut vuosien varrella tarvittavat kehitystyöt, ja vuosi sitten Salmi hankki uuden projektorin.
”Mitä talous antaa myöden on laitettu takaisin tekniikkaan”, hän sanoo.
”Mitä talous antaa myöden on laitettu takaisin tekniikkaan.”
Kurikan Kinossa on yksi noin 160 hengen sali. Salmi mainitsee elokuvateatterinsa olevan lähellä maaseudun ihmisiä.
”Tekniikaltamme olemme muiden teattereiden tasolla. Ääniämme on erityisesti kehuttu”, hän avaa.
Salmen mielestä asiakkaiden viihtyvyyteen pitää panostaa, koska kertaalleen pettynyt asiakas ei enää palaa. Asiakaskuntaa riittää vauvasta vaariin.
”Meillä on iso joukko vakioasiakkaita”, Salmi sanoo tyytyväisenä.
Myös Salmi näkee elokuvateatterillaan mahdollisuuden tulevaisuudessa.
Mäntyharjun kunnan elokuvateatterissa osa istumapaikoista on varustettu erityisellä äänijärjestelmällä. Kuva: VESIPEILI NIINA-MATILDAKUUSISTOKunnallisten maalaiselokuvateattereiden maailmaa avaa Mäntyharjun kultturituottaja Eveliina Mäenpää. Mäntyharjun kunta pitää Elokuvateatteri Kinoa, joka on sijainnut lukion yhteydessä Kulttuurisalissa vuodesta 2010. Salia voidaan Mäenpään mukaan käyttää myös konsertteihin.
”Moni ihmettelee, miten meidän kokoisessa kunnassa on näin hieno elokuvateatteri”
Kunnan elokuvateatterilla on noin 200 istumapaikkaa, joista 20 penkkiä on Flexound Augmented Audio –äänijärjestelmällä varustettuja. Mäenpää kertoo kyseisten penkkien olleen Suomessa ensimmäiset muutama vuosi sitten, mikä tekee niistä elokuvateatterin erikoisuuden.
Kyseisissä erikoispenkeissä yhdistyy surround-ääni ja kehossa hienovaraisesti tuntuva äänen värähtely.
”Kävijöiltä kuulee näistä penkeistä paljon kehuja ainutlaatuisesta kokemuksesta. Moni ihmettelee, miten meidän kokoisessa kunnassa on näin hieno elokuvateatteri”, Mäenpää kertoo asiakaspalautteesta tyytyväisenä.
Elokuvateatterilla on sivistystoimen alla oma budjettikohtansa, mutta Mäenpään mukaan teatteria pyritään pyörittämään niin, että lipputulot kattavat syntyneet kustannukset.
Elokuvateatteria hoitaa kunnassa vapaa-aikasihteeri, jonka työnkuvaan kuuluu elokuvien ohella paljon muutakin muun muassa liikuntapuolella.
Mäenpää kertoo, että elokuvateatterin toiminnassa suuri rooli on paikallisilla nuorilla, joita kunta haluaa työllistää teatterin kautta.
”Pystytään tarjoamaan nuorille usein se ensimmäinen työpaikka”, hän avaa työllistämisen tavoitteita.
Isojen elokuvateattereiden ja oman kuntansa teatterin välillä Mäenpää ei näe suurta eroa. Hänen mukaansa tekniikka on vähintään samalla tasolla ja ensi-illat tulevat samaan aikaan.
Kävijöitä elokuvateatterilla Mäenpäästä riittää hyvin kuntalaisista ja kesämökkiläisistä. Maalaiselokuvateattereiden vetovoimatekijöiksi hän nostaa paikallisuuden ja kilpailukykyiset lippujen hinnat.
Mäenpää uskoo nykyisen elokuvateatterin tulevaisuuden mahdollisuuksiin.
”Tapahtumia voidaan varmasti kehitellä lisää”, hän avaa suunnitelmia.
Lue lisää:
- Osaston luetuimmat
