Jokainen voi joutua somevihan uhriksi ilman omaa syytään – asiantuntija kertoo, mitä silloin kannattaa tehdä

Kriisissä turvallisuuden tunne heikkenee ja ihminen kokee avuttomuutta: ihminen ei tiedä, mitä tehdä tai miten päästä eteenpäin. Selviytymiskeinot joutuvat koetukselle, kuvailee psykologi Jenni Nyberg MIELI ry:stä.

Esimerkiksi somekohun keskelle joutuminen voi olla ihmiselle kriisi mitä suurimmassa määrin. Kohut alkavat äkkiarvaamatta ja aiheuttavat runsaasti voimakkaita ja hankalia tunteita.

Mielen näkökulmasta kriisin prosessointiin liittyy yleisiä piirteitä, mutta kaikille ja kaikkiin tilanteisiin pätevää kaavaa ei ole. Kriisi on aina yksilöllinen kokemus, Nyberg kuvailee.

Alussa voi olla tyypillisesti hämmästynyt ja epätodellinen olo. Sen hälvennyttyä voi vuorossa olla tunteiden kirjo: vihaa, surua, pelkoa, ahdistusta ja häpeää. Saattaa ilmentyä itsesyytöksiä tai syyllisen etsimistä.

Mielen ja kehon reaktiot voivat olla voimakkaita. Nyberg muistuttaa, että on täysin normaalia reagoida tavallista voimakkaammin poikkeuksellisessa tilanteessa.

Ihmisille toimivat erilaiset kriisin selviytymiskeinot. Toista voi helpottaa marjastaminen, toista kova liikunta ja yksi taas saa voimaa käsitöistä. Kuva: Jaana Kankaanpää

Nybergin mukaan vaikeatkaan tunteet eivät ole huonoja tunteita: niillä on oma tehtävänsä ihmisen toiminnassa.

Esimerkiksi vihassa on voimaa, mikä voi auttaa meitä puolustautumaan tai asettamaan rajoja, Nyberg havainnollistaa.

Omia tunnereaktioita on hyvä kuitenkin tarkastella tietoisesti ja pyrkiä toiminnallaan säätelemään niitä. Tärkeintä on, ettei tunteita patoa vaan kohtaa, purkaa ja ilmaisee ne rakentavalla tavalla. Silloin niistä voi myös päästää irti.

Viha on hyvin fyysinen tunne, ja siksi se kannattaa purkaa fyysisin keinoin. Voi esimerkiksi mennä huutamaan metsään tai ottaa teräviä juoksuspurtteja, Nyberg kuvailee.

Erilaisilla selviytymiskeinoilla voi helpottaa sekä fyysistä että henkistä pahaa oloa.

Jotakuta auttaa lenkille lähtö, kun taas toisen selviytymiskeinona ovat luovat keinot, kuten kirjottaminen. Jollain helpottaa muiden ihmisten seura ja puhuminen.

Kriisissä ihminen unohtaa helposti perusasiat. Pitäisi muistaa rutiinit, siis syödä, nukkua ja pitää päivärytmi. Ne antavat voimaa selviämiseen.

Nyberg muistuttaa, että kriisit ovat osa elämää ja että niistä selviämisessä ja niihin valmistautumisessa voi auttaa, jos pyrkii hyväksymään sen, että kriisejä tulee.

Hyvä uutinen on se, että useimmiten kriisit ovat ohimeneviä. Jälkikäteen voi huomata niiden olleen merkittäviä käännekohtia.

Kriisissä voi tarkastella itselle tärkeitä asioita ja tehdä muutoksia elämässään. Se auttaa elämään omien arvojen mukaista elämää, mikä on psyykkisen hyvinvoinnin kannalta arvokas asia.