

Vielä vuosi sitten tästä paikasta pääsi yli vain veneellä.
”Kuulosti kaikkien muiden korvissa hullulle idealle, että 400 henkilön kylälle rakennettaisiin silta”, kertoo Iin Jakkukylän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Matti Räty hankkeen lähtökohdista.
Yhdistys päätti vuonna 2016 tehdä kyselyn kylän kehittämiseksi, sillä lähin joenylityspaikka oli Raasakan patosilta 15 kilometrin päässä. Silta nousi kirkkaasti ykköseksi kyläläisten haaveissa,
Kyläyhdistyksen sihteeri Maarit Sippolan ajatus kevyenliikenteen riippusillasta vaikutti kuitenkin toteuttamiskelpoiselta. Hankkeen vastuuhenkilönä oli silloinen yhdistyksen puheenjohtaja Hannu Kaisto.
Räty itse ei vielä tuolloin asunut kylällä, sillä hän muutti Jakkukylään perheineen vuonna 2017.
Koska Jakkukylän palvelut – esimerkiksi päiväkoti, koulu ja kerhotoiminta – ovat keskittyneet joen toiselle puolelle, kertyi kyläläisille päivittäin kymmeniä kilometrejä autoilua.
Räty kertoo oman perheensä kohdalla pelkästään lasten päiväkotikuljetusten vaatineen 60 kilometriä autoilua päivässä. Päälle tuli tietysti kaikki muu kulkeminen.
”Loppuajasta oli pitkiä kilometrejä kiertää jokea ympäri, kun sillan runko oli jo tuossa valmiina”, muistelee Räty vaivalloista arkea.
Sulan veden aikaan koulukyytinä toimi nykypäivänä eksoottiselta kuulostava venekuljetus. Paikallinen poroisäntä kuljetti kylän lapset veneellä edestakaisin joen yli opintielle, Räty kertoo.
Lapsille ja nuorille silta on mieluinen, sillä nyt he pääsevät kavereiden ja harrastusten pariin viidessä minuutissa jalkaisin. Vanhempienkaan ei enää tarvitse kuskata jälkikasvuaan alituiseen.
Siltaprojektissa oli omat haasteensa. Pelkästään kevyttä liikennettä varten rakennettu silta oli verrattain edullinen, mutta hintaa sille kertyi kuitenkin noin 1,6 miljoona euroa.
Kyläyhdistys ryhtyi edellisen hallituksen johdolla keräämään omarahoitusosuuttaan, 50 000:ta euroa. Summa saatiin kokoon lahjoitusten avulla sekä myymällä yrityksille ja yksityisille henkilöille nimi siltarakenteisiin kiinnitettäviin tauluihin.
Ministerien avulla hankkeelle saatiin lisää uskottavuutta ja laaja näkyvyys. Vuonna 2018 pääministeri Juha Sipilä sekä sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila ottivat osaa kyläläisten järjestämään Jakkukylä-pyöräily-tapahtumaan.
Kunnassa käytiin projektiin lähtemisestä jonkinasteinen poliittinen kädenvääntö. Lopulta myötämielinen ratkaisu syntyi, ja kunta otti projektista vastuun. Iin kunta toimi projektin suurimpana rahoittajana, ja silta sai myös valtion rahoitusta 400 000 euroa.
Takapakkia silta sai keväällä 2020, kun rakennustyöt jouduttiin keskeyttämään rakennussuunnitelmissa havaittujen vahvistustarpeiden vuoksi, kertoo Räty.
Rakenteilla olevaa siltaa jouduttiin vahvistamaan ja lisärahoitusta tarvittiin. Myös poliittinen taistelu sillasta sai jatkoa valituksen muodossa, mutta lopulta rakennustyöt jatkuivat vuoden tauon jälkeen.

Joulukuussa 2021 odotettu silta viimein valmistui. Räty pohtii, että lopulta ajoitus oli täydellinen. Korona-aika oli nakertanut Jakkukylänkin elinvoimaa.
Nyt suunta on hyvä, eikä Jakkukylässä tarvitse huolehtia tulevaisuudesta. Uusi silta on tuonut kylälle näkyvyyttä, ihmisiä sekä runsaasti tonttikysyntää.
Räty nyökkää siltaa ihastelevia ihmisiä kohti ja toteaa, että kesän aikana sillalla on käynyt matkailijoita tasaisena virtana.
”Ihmisistähän nämä pienet kylät elää.”
Matkailutuotot ovat vain osa sillan tuomista eduista Jakkukylälle ja Iin kunnalle.
Koulukuljetuksissa kunta säästää sillan avulla noin 80 000 euroa vuodessa, joten silta tulee varmasti maksamaan itsensä takaisin.
Kulkuyhteyden lisäksi silta on yhdistänyt kyläläisten jo ennestään tiivistä sosiaalista yhteisöä. Kylällä keksitään paljon yhteistä tekemistä ja tapahtumia.
Viime jouluna kyläläiset somistivat sillan ja sillalle johtavat tiet molemmin puolen jokea jäälyhdyillä.
”Kolmen kilometrin verran molempiin suuntiin oli jäälyhtyjä."
Jakkukylän asukkaiden ahkerasta luonteenlaadusta ja yhteisöllisyydestä kertoo myös sillan kupeeseen perustettu kahvila.
Kuusi nuorta päätti perustaa yrityksen, koska he eivät olleet löytäneet kesätöitä.
Myyntivuorossa olevat Anni Kaisto, 14, ja Ilona Kosola, 14, kertovat, että idea kahvilasta lähti itämään hiihtoloman aikaan.
Nuoret ilmoittivat kyläyhdistykselle halukkuudestaan ja saivat siltä starttirahaa. Toukokuussa kahvila jo avattiin.
Kahvilakojun he vuokrasivat leirikoulutoimikunnalta, ja viereisen koulun kanssa nuoret yrittäjät ovat tehneet sopimuksen vedestä, sähköstä, vessoista ja tiskaustiloista.
Nuoret kertovat, että aivan kaikkea he eivät ikänsä vuoksi voi tehdä. Vastuuaikuisena toimii Arja Kosola, joka hoitaa muun muassa tilaukset. Yritystä he kuitenkin pyörittävät itsenäisesti.

Ilona Kosolalle kahvila on ensimmäinen oikea työpaikka. Hän kertoo, että kesä on mennyt hienosti.
”On kiva, että on oma yritys, jossa saa päättää asioista.”
Anni Kaisto on ehtinyt maistaa työelämää jo edellisenä kesänä mansikkamaalla ja halkohommissa.
”Oli viime kesänä vähän fyysisemmät hommat kuin nyt”, hän nauraa.
Parasta kahvilanpidossa heidän mukaansa on työskentely ihmisten parissa. Ilona Kosola kertoo, että missään vaiheessa ei ole tullut sellaista oloa, että pitäisi lopettaa.
Asiakkaita on heidän mukaansa riittänyt enemmän kuin he uskalsivat arvellakaan. Normaalina lauantaina vierailijoita sillalla on riittänyt 100–200 henkilöä ympäri Suomen.
”Aluksi tämä oli vain pieni idea, ja nyt on ollut siistiä nähdä, että kaikki toimii”, Anni Kaisto sanoo.
Toteamus pätee kahvilan lisäksi Jakkukylän riippusiltaankin.