Israelin ja Palestiinan konfliktissa rauhan mahdollisuus tuntuu olevan hyvin kaukana – silti kannattaa rukoilla

Joillakin asioilla on pitkät juuret, joista kasvaa kitkeriä hedelmiä. Terrorijärjestö Hamasin aloittama sota Israelia vastaan on uusi vaihe pitkässä vihanpidon historiassa.

Israelin valtio perustettiin 1948 arabikansojen ympäröimäksi. Tilannetta ei helpottanut se, että alue oli ennestään palestiinalaisten asuttama.

Kahden valtion malli ei ole käytännössä toteutunut. Israel on oikeutetusti varmistanut turvallisuutensa muureilla sekä vahvoilla puolustusvoimilla, mutta samalla se on rajoittanut palestiinalaisten elämää ja ihmisoikeuksia.

Gazan alue on käytännössä saarrettu, eivätkä sen asukkaat pääse sieltä pois. Tämä on antanut lisäsytykettä katkeruudelle ja terrorismille.

Ei ole sattumaa, että Hamasin viimeinen hyökkäys oli ajoitettu 50 vuoden takaisen Jom Kippur -sodan ajankohtaan. Jom Kippur eli Suuri sovituspäivä on juutalaisista juhlista arvokkain. Hurskaat juutalaiset viettävät sitä katumuksen ja anteeksi pyytämisen päivänä rukoillen.

Tuolloin syksyllä 1973 hyökkääjät yllättivät Israelin, kuten myös tänä syksynä. Israelin sotilasvoima kukisti vastustajat 50 vuotta sitten.

Tätä kirjoittaessani Israel on aloittanut pommituksilla maahyökkäyksen valmistelun ja antanut käskyn siviiliväestön evakuoimisesta hyökkäysalueelta. Huoltoyhteyksien puuttuminen vaikeuttaa humanitaarista tilannetta.

Ääri-islamistisen Hamas-järjestön hyökkäys juutalaisten Jom Kippurin ja Sukkot- eli lehtimajajuhlan aikaan viestii kahden uskonnon vastakkainasettelua. Samalla unohdetaan, kuinka Jumala kutsuu kaikkia rauhan rakentajiksi.

Juutalaiset ja muslimit ovat Abrahamin lapsia. Veli on kääntynyt veljeä vastaan, samoin kuin Kain surmasi veljensä Abelin ja seurauksena oli koston kierre.

Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Veljekset Jaakob ja Eesau tekivät sovinnon, vaikka olivat olleet vihoissaan keskenään. Lopulta he tunnistivat toisissaan veljen, joka kärsi vihasta ja erossa olosta.

Kertomuksen mukaan rabbilta tultiin kysymään, milloin uusi aamu voittaa yön. ”Mitä te vastaatte?” kysyi rabbi. Ensimmäinen vastasi: ”kun voit erottaa lampaan ja koiran matkan päästä”. Toinen vastasi: ”Kun voit erottaa mustan ja harmaan langan käden mitan päästä.”

Miehet kysyivät: ”Miten sinä vastaat?” Rabbi vastasi: ”Kun näet vihollisen kasvot ja tunnistat siinä lähimmäisen. Silloin uusi aamu on voittanut yön.”

Israelin ja Palestiinan konfliktissa rauhan mahdollisuus tuntuu olevan hyvin kaukana. Silti kannattaa rukoilla ja toivoa rauhaa. Ehkä molemmat osapuolet näkevät, että rauha on lopulta paras asia.

Psalmissa 133 sanotaan: ”Miten hyvä ja kaunis onkaan veljesten yhteinen, sopuisa elämä!” Jeesus sanoo Vuorisaarnassaan: ”Autuaita ovat rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.”

Äskettäin edesmennyt presidentti Martti Ahtisaari osoitti neuvottelutyöllään, että vaikeisiinkin konflikteihin on mahdollista saada rauha.

Pekka Särkiö on kenttäpiispa evp. ja Iitin vs. kirkkoherra.