Tämä pääsiäisen klassikkoherkku ei itse asiassa ole suklaata – pääsiäisenä on syöty erilaisia munia monesta syystä

Laskiaispullat on hädin tuskin saatu pois kauppojen hyllyiltä, kun lukuisat värikkäisiin papereihin käärityt suklaamunat alkavat jo vallata hyllymetrejä. Suklaamunien ykkössesonki on tietenkin pääsiäinen.

Suklaasta valmistettuja munia ei suinkaan ole mutustettu pääsiäisenä vuosisatoja, mutta muita munia kylläkin. Syitä munien ja pääsiäisen liittoon on monia.

Ensinnäkin pääsiäinen on kristillisessä perinteessä Jeesuksen ylösnousemuksen juhla, ja pohjoisella pallonpuoliskolla pääsiäinen sattuu kevääseen. Kumpikin on syy juhlia uutta alkua, ja siihen symboliikkaan linnunmunat sopivat hyvin.

Toista syytä voidaan etsiä keskiajan Euroopasta ja laskiaisen ja pääsiäisen välisen paastonajan säännöistä, jotka kielsivät eläinperäisten tuotteiden syömisen. Kanat eivät kuitenkaan lopettaneet munimista paaston ajaksi, joten munia kerättiin talteen pääsiäistä varten, ja osa niistä saatettiin antaa lahjaksi vähävaraisille.

Erityisesti ortodoksisessa kirkossa värikkäät munat ovat vanha perinne. Munien maalaaminen punaiseksi juontaa juurensa legendaan, jonka mukaan Magdalan Maria ojensi Rooman keisari Tiberiukselle verenpunaisen munan, kun keisari epäili Jeesuksen ylösnousemusta.

Aivan ensimmäisen suklaamunan kehittäjästä ei ole varmaa tietoa, mutta ensimmäisiä suklaamunia valmistettiin käsityönä nykyisen Saksan ja Ranskan alueella jo 1800-luvun alkupuolella. Yksi ensimmäisistä suklaamunien teollisista valmistajista oli brittiläinen, edelleenkin suklaatuotteistaan tunnettu Cadbury 1870-luvulla.

Nykyään varmasti tunnetuin suklaamuna on Kinder, jota myydään ympäri vuoden.

Kinder-yllätysmunia valmistava italialaisyritys Ferrero halusi puoli vuosisataa sitten kehittää ympärivuotista käyttöä pääsiäismunien valmistuksessa käytettäville muoteille, joten yritys keksi lisätä pienen lelun onton munan sisälle. Näitä yllätysmunia on myyty vuodesta 1974.

Ferreron aiempiin luoviin ratkaisuihin kuului muun muassa Nutella-levite. Toisen maailmansodan jälkeen suklaa oli sodan jälkeen harvinaista herkkua, mutta Ferrero keksi, että pienenkin suklaamäärän sai riittämään, jos sitä jatkoi pähkinöillä.

Pähkinöitä on myös suomalaisille tutun kotimaisen Mignon-pääsiäismunan sisällä. Fazerin Mignon-munia on valmistettu käsityönä vuodesta 1896.

Munat valmistetaan täyttämällä oikea munankuori täytteellä, jossa on mantelia, hasselpähkinää ja kaakaovoita. Täyte ei siis teknisesti ottaen ole suklaata.

Mignon-munia mutusteli aikanaan myös Venäjän tsaari Nikolai II.

Lähteenä on käytetty Ferreron ja Fazerin verkkosivujen lisäksi Time-lehden artikkelia Here's Why Easter Eggs Are a Thing (30.3.2021) ja Kirkko ja kaupungin artikkelia Viestejä uudesta elämästä (23.3.2015).