• MT 100 vuotta sitten: Mysteerimyrkytys kaataa eläimiä 10 minuutissa kuolleena maahan

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 14.6.1924 myös torpparin lehmäkaupoista, jotka päätyivät ryyppäämiseen ja ryöstetyksi tulemiseen.
    Kuva: kansallisarkisto, koonnut Valtti Koivunen
    Lukemisto|Historia ja perinne
    15.6.202417:30
    Tuovi Mäkipere

    Omituisia eläinten myrkytystapauksia. Toistakymmentä lehmää kuollut.

    Kuluvan viikon aikana on Bergstadin kartanossa Porvoon pitäjässä kuollut yksi ja täytynyt teurastaa 4 lehmää rehuista saamansa myrkytyksen takia. Aikaisemmin keväällä on samassa talossa sattunut aivan samanlaisia tapauksia, niin että kaikkiaan on kuollut 12 eläintä.

    Asia on annettu lääkintähallituksen eläinlääkintälaboratorion tutkittavaksi, mutta vielä ei ole saatu siitä lähempää selkoa. Samanlaisia myrkytystapauksia on sattunut myöskin Trekilässä ja Klementsbyssä. Sairaus on tavallisesti kehittynyt hyvin nopeasti, niin että eläimet jo 10 minuuttia ensi oireitten ilmaannuttua ovat syösseet kuolleina maahan. Toisissa tapauksissa ovat eläimet yhtä nopeaan jälleen toipuneet.

    Viime keskiviikkoa vasten yöllä kuoli eräältä tilalta Askolassa 3 lehmää laitumella saamastaan rehumyrkytyksestä.

    Torpparin lehmänhinta katosi ryyppymatkalla.

    T.k. 6 p:n illalla lähti Mietoisissa [Varsinais-Suomessa] eräs torppari naapuritaloon lehmän ostoon, ottaen mukaansa 550 mk. Matkalla hän poikkesi erään väkitupalaisen asunnolle, missä ryhtyi torpan isännän ja erään vieraan kanssa ryypiskelemään. Myöhemmin illalla, lähdettyänsä kotiinpäin, oli L. niin humalassa, ettei ollut tietoinen siitä että hänen rahansa kukkaroineen olivat kadonneet.

    Asiassa on jälkeenpäin poliisiviranomaisten toimesta toimitettu tutkimuksia, mutta eivät ne ole toistaiseksi johtaneet kenenkään pidättämiseen, vaikkakin epäilykset suuntautuvat määrätylle suunnalle.

    Kuva: Kansallisarkisto

    Tulvaveden tuhot.

    Karttulan piirin nimismies ilmoittaa Kuopion lääninhallitukseen että vesi piirissä on kohonnut erittäin korkealle, niin että matalat rantaviljelysmaat ovat joutuneet kokonaan veden valtaan.

    Kiihtelysvaaran piirin nimismies ilmoittaa Kuopion lääninhallitukseen, että veden nousu Pyhäselässä on vaikuttanut että ranta-asukasten pellot ja niityt ovat jääneet veden alle ja on taloja, joissa suuria osa viljelysmaita on veden alla, m. m. uhkaa Niittylahden kansan- ja puutarhaopiston laajoja puutarhaviljelyksiä täydellinen tuho.

    Artikkelin aiheet
    eläinten myrkytys
    Porvoo
    tulvavahingot
    torpparit
    1920-luku
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää