Suomen yleisin särkylääke syrjäytti aspiriinin tarkkaan suunnitellulla mainoskampanjalla – Professori muistuttaa, että kipua ei saa päästää kroonistumaan
Suomalaisten ja islantilaisten kivunlääkintä poikkeaa naapurimaista.
Yli 30 vuotta kipulääkkeitä tutkinut Riitta Ahonen painottaa, että kipu pitää hoitaa muttaitsehoitolääkkeitä ei kannata nappailla viikkotolkulla. Kuva: Kari SalonenMeitä kaikkia särkee ja kolottaa ainakin välillä, mutta suomalaisilla on monista muista Euroopan maista poikkeava tapa lääkitä kipuaan. Kun muualla tartutaan todennäköisimmin parasetamolipurkkiin, suomalainen nappaa todennäköisemmin ibuprofeenitabletin.
Suomen tunnetuin ibuprofeenivalmiste on kauppanimeltään Burana, eikä sen suosio ole syntynyt sattumalta, kertoo apteekkiopin professori Riitta Ahonen Itä-Suomen yliopiston farmasian laitokselta.
Ibuprofeenin suosion syitä pitää hakea lähes neljän vuosikymmenen takaa. Tuolloin Suomen yleisin kipulääke oli asetyylisalisyylihappo, joka tunnetaan yleisesti aspiriini-nimellä. Aspiriini saattaa kuitenkin altistaa verenvuodolle, mahahaavalle ja muille haittavaikutuksille.
Ibuprofeenia sai pitkään vain reseptillä, kunnes 200 milligramman valmiste siirtyi itsehoitolääkkeisiin vuonna 1986 ja 400 milligramman valmiste kahta vuotta myöhemmin.
Ahonen kertoo, että 1980-luvun puolivälissä uusi ibuprofeenivalmiste nimeltä Burana alkoi valloittaa suomalaisten lääkekaappeja tarkkaan suunnitellun mainoskampanjan avulla.
”Koin itsekin sen mainoskampanjan aikanaan. Edustajat kiersivät ympäri Suomea ja kutsuivat farmaseutteja ja proviisoreita kuulemaan uudesta kivun itsehoitoon tarkoitetusta lääkkeestä, jotta apteekkiväki osaisi suositella tuotetta asiakkaille.”
Vasta tämän jälkeen oli suurelle yleisölle suunnatun mainoskampanjan vuoro. Ahonen huomauttaa, että kampanja oli ilmeisen onnistunut: jo 1990-luvun alussa ibuprofeeni syrjäytti asetyylisalisyylihapon maan yleisimpänä kipulääkkeenä.
”Ymmärrän siirtymän ibuprofeeniin, sillä onhan se tehokas lääke kivunhoidossa.”
Ahosen mukaan nykyään noin puolet ibuprofeenista myydään itsehoitolääkkeenä ja puolet reseptillä.
Suomalaiset eivät ole ibuprofeenin käyttäjinä aivan poikkeuksellisia, sillä myös Islannissa kipuun syödään eniten ibuprofeenia. Sen sijaan Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa popsitaan parasetamolia.
”Parasetamoli on Suomessa mielletty jonkinlaiseksi lasten kipulääkkeeksi, sillä sitä voidaan käyttää myös lasten kivunhoitoon”, Ahonen kertoo.
Suomalaisten ibuprofeeninhimo ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Kuten kaikki tulehduskipulääkkeet, myös ibuprofeeni voi aiheuttaa haittoja maha–suoli-kanavaan. Parasetamolivalmisteissa taas yliannostus voi aiheuttaa vakavan maksavaurion.
Ahonen on tutkinut kipulääkkeitä yli 30 vuotta. Hän korostaa, että kipua pitää aina hoitaa, jotta se ei pääse kroonistumaan.
”Itsehoitolääkkeitä ei todellakaan saa napsia viikkotolkulla, vaan pitkäaikainen kipu vaatii aina lääkärin tutkimuksen.”
Yksi yleinen kipulääkkeisiin liittyvä ongelma on Ahosen mukaan se, että lääkärin määräämän kipulääkkeen lisäksi ihmiset syövät kipuun samaan aikaan itsehoitolääkkeitä.
”Jos nostaa annoksen tietyn rajan yli, hyödyt eivät kasva, vaan pelkästään haitat. Jos kipulääke ei siis tehoa, siitäkin pitää kertoa lääkärille”, Ahonen muistuttaa.
Itsehoitokipulääkkeet
- Kipulääkkeet jaetaan kipu- ja tulehduskipulääkkeisiin.
- Tulehduskipulääkkeet estävät kipua ja kudoksen tulehdusreaktiota kaikkialla elimistössä sekä alentavat kuumetta.
- Ilman reseptiä saatavia tulehduskipulääkkeitä ovat ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyylihappo eli aspiriini.
- Itsehoitolääkkeistä parasetamoli on ainoana kipulääke, jolla ei siis ole tulehdusta alentavaa vaikutusta.
- Kaikkia kipu- ja tulehduskipulääkkeitä myydään monilla eri kauppanimillä.
- Lähde: Terveyskirjasto
- Osaston luetuimmat
