Toimittaja-kirjailija Helena Petäistöllä on kiinnostava idea maaseudun matkailun kehittämiseen – "Ulkomaalaiset turistit haluavat maistaa paikallisia herkkuja, eivät hampurilaisia tai kebabia"

Toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö aloitti perjantaina Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina.

Petäistöä harmittaa, että Suomen maaseudulla ruokailumahdollisuudet ovat hyvin yksipuoliset. Kotimaan automatkailu yleistyy tänä kesänä koronakriisin vuoksi, mutta tarjolla on käytännössä vain huoltoasemaruokaa.

Manner-Euroopassa jokaisessa kylässä on vähintään yksi bistro tai ainakin kahvila, josta turisti saa päivän annoksen. Kokeneella ulkomaantoimittajalla onkin mielessään idea maaseudun matkailun kehittämiseksi.

"Maatilat voisivat tarjota eri puolilla Suomea lounasbokseja, joihin on pakattu päivän kotiruoka-annos. Ulkomaalaiset turistit haluavat maistaa paikallisia herkkuja, eivät hampurilaisia tai kebabia", Petäistö sanoo MT:lle.

Lounasboksiin kelpaisi tavallinen kotiruoka, kuten itse tehdyt lihapullat, lohikeitto, silakkapihvit tai sienimunakas. Ruuan voisi nauttia joko maatilan pihalla tai ottaa mukaan.

Perinneruokia ulkomaantoimittaja ei kuitenkaan tarjoaisi kansainvälisille turisteille. Oulussa kasvanut Petäistö kuuluu Rössypottuseuraan. Veripaltusta valmistettu rössypottu on hänestä liian oudon makuista ja näköistä ulkomaalaisille.

"Rössypottuun saa makua, kun joukkoon lisää hienoksi leikattua purjoa. Oululainen perinneruoka pitää valmistaa hyvästä vanhanaikaisesta läskistä."

Helena Petäistö pakeni maaliskuussa koronavirusta tuhannen asukkaan kylään Kalajoen Rautioon, jossa ovat äidin mökki ja molemmat entiset mummolat.

Hän viettää yleensä kesät lapsuusmaisemissaan, mutta oli nyt ensimmäistä kertaa kevään Rautiossa. Maaseudun kauneus lumosi tv-toimittajan.

"Suomessa mökki ei ole luksusta, mutta muualla Euroopassa tilanne on toinen. Ranskassa vain varakkailla ihmisillä on huviloita maaseudulla ja muilla ole mitään."

Petäistön lapsuudessa Rautio oli vielä itsenäinen kunta, ja kylässä oli useita kauppoja. S-ryhmä sulki viimeisen kauppaliikkeen Salen maaliskuussa, kesken koronakauden.

"Osuuskauppaliikkeellä on hieno menneisyys, mutta nykyään S-ketju ei ole muuta kuin suurta keskittynyttä kauppaa. Viljelijät se on unohtanut täysin."

Hän miettii, mikä ihmeen keskittämisvimma Suomessa vallitsee. Kaupan lisäksi se koskee myös koulua ja elintarviketuotantoa.

"On poliittisesta tahdosta kiinni, että maaseutu pysyy elävänä."

Lue lisää:

Vuosikymmeniä Pariisissa asuneen tv-toimittajan Helena Petäistön mielestä maanviljelijöitä arvostetaan Ranskassa ihan eri tavalla kuin Suomessa – "Jos poliitikko ei osaa taputtaa maatalousmessuilla lehmän takapuolta, häntä ei oteta vakavasti"

Vesurit ja maalipensselit tehokäyttöön!