Lähes joka toinen mielenterveysongelmista kärsivä pelkää leimautumista – karttelu ja häpeä lisääntyneet
Naapuriksi ei haluta mielenterveyden kanssa ongelmia kohdannutta. Karttaminen on lisääntynyt.
Selvityksen mukaan yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen. Grafiikka: STT / Matti KiipulaLähes joka toinen mielenterveysongelmia kokeva tuntee joutuvansa leimatuksi sairautensa vuoksi, selviää Mielenterveyden keskusliiton Mielenterveysbarometristä.
Leimautumisen kokemusta vahvistaa barometrin tulos, jonka mukaan yhä useampi ihminen ei haluaisi mielenterveysongelmia kokevaa ihmistä naapurikseen.
"Edelliseen barometriin verrattuna muutos on tilastollisesti merkittävä, ja voimme todeta, että pidemmällä aikavälillä nimby-ilmiö (not in my backyard) on kasvanut", sanoo Mielenterveyden keskusliiton kehitysjohtaja Janne Jalava tiedotteessa.
Nimby tarkoittaa omassa naapurustossa "epämiellyttäväksi" koettujen naapureiden tai rakennusprojektien vastustamista.
Myös häpeän kokemus on yleinen. Joka kolmas on hävennyt hoitoon hakeutumista ja mielenterveyden ongelmista kertomista muille.
"Tiedämme, että kaikissa mielenterveyden häiriöissä tehokkain apu on se, että ihminen pääsee hoitoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämän faktan kanssa järjestelmämme on ristiriidassa. Kun hoidon saatavuus on huonoa, se voimistaa mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa ja ihmisen kokemaa häpeää", toteaa tiedotteessa Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka.
Mielenterveysbarometriä varten haastateltiin yhteensä noin 2 000 henkilöä, joiden joukossa oli muun muassa mielenterveysongelmia kokevia, alan ammattilaisia ja suurta väestöä. Haastattelut teki Kantar TNS.
Barometrissä tutkittiin leimautumisen ja häpeän kokemuksen lisäksi muun muassa mielenterveysongelmia kokeneiden asemaa yhteiskunnassa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
