Oho-kirjasarja repii lempeää huumoria taapero-arjesta ja miellyttää lasta värikkäällä kuvituksellaan

Jokainen vanhempi tietää, mikä on känkkäränkkäpäivä. Lapsi parkuu, puuro lentää maahan, lelut saavat kyytiä ja vaatteet kiristävät. Tällaisesta taaperon kiukkupäivästä kertoo Eppu Nuotion ja Liisa Kallion tuore Oho-kirja Nyt harmittaa.

Kysymyksessä on tekijäkaksikon kotimaisen ensikirjasarjan neljäs osa. Aiemmissa osissa Oho-vauva maisteli erilaisia asioita, oppi kääntymään ja konttaamaan ja sitten kävelemään. Kirja kirjalta vauva opettelee uusia taitoja, ihmettelee maailmaa ja kasvaa huomaamatta.

Pahviset Oho-kuvakirjat ovat suunnattu alle kolmivuotiaille vauvoille ja taaperoille. Pehmeäkulmaiset sivut eivät osu vauvan silmään. Kirjan kuvat puolestaan ovat selkeitä ja tarpeeksi isoja. Niissä on myös pikkulasten kaipaamaa väriä ja ilmeikkyyttä.

Koelukijana toimi puolitoistavuotias Armi-taapero. Hän ihasteli ja käänteli kirjan sivuja useana päivänä putkeen. Kuvien kiinnostavista yksityiskohdista hän tunnisti muun muassa pupun. Pikkuinen sai sormillaan napakan otteen opuksen paksuihin sivuihin. Yhtenä iltana luin Armille ääneen Pekka Töpöhännän koottuja seikkailuja ja Armi selaili samalla Oho-kirjan kuvia.

Nyt harmittaa -kirjassa Oho-vauva ei halua vaippaa, ei pukea housuja eikä missään nimessä syödä aamiaista. Kirjan kuvaus vauvaperheen elämästä on arkisen kaunistelematon. Ruokailu päättyy usein räjähdysmäiseen sotkuun, vaatteita ja leluja lojuu lattialla. Siihen päälle vielä väärällä jalalla herännyt taapero. Nuotio ja Kallio repivät lempeää huumoria vauvoista, perheen pienistä anarkisteista.

Onneksi huonon päivän voi aloittaa uudestaan sängyssä isän sylissä. Kirjan positiivinen päätös lämmitti mieltäni pienen tytön vanhempana.

Oho-kirjojen kuvituksesta vastaa Liisa Kallio ja tekstistä Eppu Nuotio. Molemmat ovat lastenkulttuurin pitkän linjan palkittuja tekijöitä. Liisa Kallio tunnetaan muun muassa Pikku Papun laulujen iloisista sanoituksista ja kuvista. Eppu Nuotio palkittiin työstään lasten- ja nuortenkirjailijana Kaarina Helakisa -palkinnolla vuonna 2010.