Anna-Kaisa Jaakkola on ensimmäinen nainen MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja. Maakunta on tuttu takavuosien pestistä Pro Agrian kasvinviljelyn asiantuntijana. Kuva: Johannes Tervo
Uusi MTK-pomo: Tuottajan harteille lasketaan uudet velvoitteet ja kustannukset, mutta rahat kilisevät muiden taskuun
Anna-Kaisa Jaakkola rikkoi lasikaton. Hän on ensimmäinen nainen MTK-Etelä-Pohjanmaan johdossa.TilaajalleSeinäjoki
MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola toivoo suomalaisen ruokaviennin saavan uutta vahvistusta hyökkäyspäähän, puolustus on jo kunnossa. Kuva: Johannes TervoSatakunnasta Etelä-Pohjanmaan liiton toiminnanjohtajaksi lokakuussa siirtynyt Anna-Kaisa Jaakkola, 41, lähti miltei ensi töikseen kuulostelemaan kentän tunnelmia.
Syyskokouksessa Lappajärvellä Jaakkola puhui muun muassa ennusteesta, jonka mukaan vuoden 2030 jälkeen tiloja on lukumäärä putoaa valtakunnallisesti alle 30 000 rajan.
Sitä mukaa kun tilojen lukumäärän laskee, myös tilakoko kasvaa. Samalla ruuantuotanto jää yhä harvemman vastuulle.
Keskusteluissa nousevat ajankohtaisina esiin niin viljan hometoksiinit, pihapiirien liepeillä liikkuvat sudet kuin digitaalisten yhteyksien heikko laatu.
”Tänä syksynä hometoksiinit herättävät ihmettelyä ja jopa epätoivoa. On kallista lähettää rekkakuorma eteenpäin ja vielä tätä kalliimpaa, jos se käännytetään jonnekin pois”, Jaakkola sanoo.
Näin käy, jos toinen näyte vastaanottopäässä on osoittanut viljan ylittävän uudet raja-arvot.
”On tärkeää tarkkailla toksiiniarvoja, mutta näytteenoton läpinäkyvyyttä ja yhtenäistä käytäntöä kaikkien toimijoiden kesken tulisi parantaa epätarkkojen tulosten poistamiseksi. Viljelijät tarvitsevat myös entistä tarkempaa tietoa syistä toksiinien takana.”
”On tärkeää tarkkailla toksiiniarvoja, mutta näytteenoton läpinäkyvyyttä ja yhtenäistä käytäntöä kaikkien toimijoiden kesken tulisi parantaa.”
Sudet ja villisiat huolettavat tuottajia. Sudet uhkaavat kotieläimiä ja villisiat sikaruton takia sikaloita.
”Afrikkalainen sikarutto aiheuttaisi laajoja alueellisia rajoituksia vientikiellosta puhumattakaan. Se ei siis olisi ainoastaan sikatilojen murhe, kuten Ruotsista jo opittiin.”
Edellisiä suurempi kokonaisuus on peruspalveluverkoston katoaminen maaseudulta.
”Tämä kehitys hankaloittaa maaseudun elinvoimaa voimakkaasti.”
Tuottajien keskuudessa näkyy Jaakkolan mukaan turhautuminen siitä, että ratkaisut vaikkapa kannattavuuden ja lunastuslain kohdilla viipyvät.
”Uusi laki ei ole oikotie onneen, mutta ei käy, että maata pitää tarjota ilmaiseksi sähkölinjojen alle. Ennen tuotiin sähköjä kyliin ja taloihin, mutta nyt kyseessä on aivan eri asia.”
Kotimaasta tuskin tulee isoa apua kannattavuuteen, mutta kysyntä laadukkaalle kotimaiselle elintarvikkeelle pysyy.
”Onko totuttu siihen, että kaikki on niin priimaa ja ettei siitä haluta maksaa?”
Jaakkolan mielestä alkutuotannon muita toimijoita heikompi vaikutusvalta ruokaketjussa ei ole syy heittää pyyhettä kehään, päin vastoin.
”Uskon alaan kuin kallioon ja menen positiivisuuden kautta. Äsken syötiin lounas ja pian syödään uudestaan.”
Korona-aikana jotkut vielä sanoivat, että saa ruokaa muualtakin.
”Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei sekään onneksi horjuttanut ruokaturvaa, vaikka niin olisi voinut käydä. Jos niin olisi tapahtunut, se olisi ehkä havahduttanut kuluttajia.”
Jaakkolan mukaan havaittavissa on ollut kehitys, jossa erilaiset velvoitteet ja kustannukset tuppaavat siirtyä maataloustuottajan harteille.
”Alkutuotannon laatua on hiottu valtavasti kaikkine läpinäkyvyyksineen, mutta mihin sen lisäarvo katoaa? Onko totuttu siihen, että kaikki on niin priimaa ja ettei siitä haluta maksaa?”
Hän kaipaa elintarvikkeiden arvoa vastaavaa hintaa tänne samaan tapaan kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, jossa omaa ruokakulttuuria arvostetaan.
”Laatu antibiootti- ja salmonellavapauksineen ei tule ilmaiseksi. Toivottavasti kaikki se tehty työ kilpailuetuineen ei valu hukkaan.”
”Ruokaviennissä puolustus ja maalivahti ovat kunnossa, mutta puuttuuko meiltä hyökkääjiä?”
Jaakkola pohtii monen muun tavoin, miten Suomen elintarvikevienti saataisiin vauhtiin.
”Ruokaviennissä puolustus ja maalivahti ovat kunnossa, mutta puuttuuko meiltä hyökkääjiä?”, hän kysyy ja lainaa urheilutermejä käyttänyttä tulevaisuustutkija Ilkka Halavaa.
Vientityö ei ole helppoa, minkä takia siihen tarvitaan lisää voimaa.
”Hallitusohjelmassa on asiasta kirjaus, mutta se vaatii riittävää rahoitusta. Mukaan tarvitaan valtion lisäksi yrityksiltä tahtoa panostuksiin.”
Jaakkola iloitsee kehityksestä, jossa ihmisiä kannustetaan alan koulutukseen ja tutkimukseen.
”Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto pitää esillä ruokasektorin tärkeyttä. Tämä tuo alan tekijöitä ja mahdollisuuksia nykyistä isompaan tekemiseen.”
Maataloudesta käytävä osin värikäs keskustelu juontuu Jaakkolan mukaan tiedon puutteesta.
Tieto siitä, mistä ruoka ja energia tulevat ei nykyään ole enää edes kaikkien opettajien hallussa.
”Jos kasvat tietynlaiseen ajatukseen maataloudesta, niitä on aikuisena tosi vaikea muuttaa”, Jaakkola viittaa ideologioita painottaviin maailmannäkemyksiin.
Yhdistykset tekevät jo paljon tässä: jäsenet käyvät kertomassa kouluissa ja kokkaamassa kotitaloustunneilla.
”Olen tosi kiitollinen siitä, mutta heidän resursseillaan on rajansa.”
”Tietää tekevänsä työtä sellaisen alan eteen, jolla on oikeasti merkitystä.”
Jaakkola rikkoi lasikaton, kun hänet valittiin Etelä-Pohjanmaalle ensimmäisenä naisena liiton johtoon.
Edeltäjältään Yrjö Ojaniemeltä periytyi vaativa ja hyvin hoidettu viestikapula.
Jaakkolalle maakunta on tuttu takavuosien pestistä Pro Agrian kasvinviljelyn asiantuntijana.
Se, että tuottajien liitto on lakeudella Satakuntaa isompi ja maatalouden aluetaloudellinen merkitys on huomattavan suuri, veti myös takaisin.
”Parasta tässä työssä on se, että voi tehdä asioita omien arvojensa mukaisesti ja olla aidosti oman tekemisensä takana. Tietää tekevänsä työtä sellaisen alan eteen, jolla on oikeasti merkitystä.”
Jaakkola asuu perheineen Merikarvialla. Hän on metsänomistaja ja pitää kasvinviljelytilaa yhdessä veljensä kanssa Isojoella. Tila tuottaa vaihtelevasti viljaa, rypsiä ja nurmea.
”Tämä on eräänlainen elämäntapa. Vapaa-ajalla perhe ja lasten harrastukset vievät paljon aikaa. Poikien jääkiekko ja jalkapallo pyörivät nonstop sitä mukaa kun kausi vaihtuu.”
Liikunta on Jaakkolalle itsellekin tärkeää, erityisesti äidin kautta opittu hiihtoharrastus.
”Nuorena hiihdin ja pyöräilin kilpaa, mutta 16-vuotiaana kumpikin jäi astman takia uravalinnoista pois.”
Jaakkola kertoo olevansa kiitollinen siitä, että lapsuudenkodin perintönä jäi elämään tahtotila urheilla ja liikkua. Hän haluaa heittää pallon koko kansalle.
”Meille kaikille hyvä fyysinen kunto on tärkeä, niin myös tuottajille.”
Toiminnanjohtaja Anna-Kaisa Jaakkola on metsänomistaja ja pitää kasvinviljelytilaa yhdessä veljensä kanssa, Kuva: Johannes TervoAnna-Kaisa Jaakkola
MTK-Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja.
On koulutukseltaan agrologi (AMK).
Asuu puolisonsa ja neljän poikansa kanssa Merikarvialla.
Viljelee kotitilallaan Isojoella veljensä kanssa viljaa, rypsiä ja nurmea.
Omistaa myös metsää.
Hallintoneuvoston jäsen Raisio oyj:ssä.
On mukana kuntapolitiikassa ja Mhy Isojoen-Karijoen hallituksessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
