Jyväskylän rautatieasemalla 1998 sattunut raiteilta suistuminen vaati kymmenen hengen ja 94 loukkaantui. Kuva: Wikimedia commons
Muistatko nämä Suomessa sattuneet suuronnettomuudet? Niitä tutkimalla ollaan saatu tärkeää tietoa, jolla saadaan tulevaisuutta turvattua
Merkittävistä turmista saatu tieto auttaa antamaan suosituksia siihen, ettei vastaavaa enää tapahtuisi.
Lapuan patruunatehtaan räjähdyksessä 1976 kuoli 35 pääosin perheellistä naista ja viisi miestä, minkä lisäksi loukkaantuneita oli 60. Kuva: Hans PaulSuomessa sattuneita suuronnettomuuksia ovat esimerkiksi 140 henkeä vaatinut Kuru-laivan haaksirikko sata vuotta sitten Näsijärvellä, junien yhteentörmäys 1957 Kuurilassa ja DC3-matkustajakoneen syöksy metsään 1961 Koivulahdessa.
Kansakunnan tuoreessa muistissa ovat myös Lapuan patruunatehtaan räjähdys 1976, junan radalta suistuminen Jyväskylän asemalla 1998 sekä vaikkapa linja-auton ja paperirekan tuhoisa törmäys Konginkankaalla 2004.
Lapuan räjähdyksestä on valmistunut teatteriesitys Seinäjoen kaupunginteatteriin. Lisäksi aiheesta on tekeillä elokuva, jota tähdittää muun muassa Hannu-Pekka Björkman noin 400 avustajan voimin.
Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Näin käsitteen määrittelee turvallisuustutkintalaki.
Kai Valonen on työskennellyt Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) johtavana tutkijana vuodesta 2006 lähtien, alalla hän on ollut vuodesta 1998 lähtien.
”Mitään lukumäärää siitä, kuinka monta kuollutta tai kuinka suuri rahasumma suuronnettomuudessa on kyseessä, ei laissa mainita. Hyvä näin, koska tapaukset ovat niin moninaisia.”
Konginkankaan bussiturma 2004 on Suomen tuhoisin liikenneonnettomuus. Onnettomuudessa kuoli 23 ihmistä ja 14 loukkaantui. Kuva: Wikimedia commonsVuoteen 2011 asti suuronnettomuustutkinnan käynnisti valtioneuvosto. Esimerkiksi tsunami Thaimaassa 2004 määrättiin tutkittavaksi, mutta Otkes tutkii onnettomuuksia matalalla kynnyksellä.
Maaningan palvelutalon palossa kuoli viisi ihmistä 1999, jolloin päätettiin aloittaa tutkinta. Koulusurmat, Turun kauppatorin puukotus ovat tahallisia tekoja ja koronapandemia on tauti, mutta niitä on myös tutkittu.
Kaakkois-Aasian tsunamissa menehtyi kaikkiaan 79 suomalaista, muun muassa muusikko Aki Sirkesalo perheineen. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja hänen poikansa olivat pelastuneiden joukossa. Kuva: Australian Aid PhotolibraryOtkesin perimmäinen tarkoitus on varmistaa tapahtuneiden onnettomuuksien välttäminen jatkossa. Keskus tekee kaikista tekemistään tutkinnoista turvallisuussuositukset, jotka voivat kohdistua mille tahansa taholle.
”Usein turvallisuuden parantaminen tulee pienehköistä mutta tärkeistä asioista, joita kertyy paljon myös muista kuin suuronnettomuuksista. Suositustietokannassa on noin tuhat suositusta, joista seurannan mukaan kaksi kolmasosaa niistä on toteutunut.”
Pitäisikö tähän olla tyytyväinen?
”Se on vähän makuasia. Joka tapauksessa moni turvallisuuteen liittyvä asia on mennyt eteenpäin. Suuronnettomuuksien tutkinnasta tulleet suositukset otetaan vakavasti. Yhteiskunnan intressi on, ettei tätä haluta uudelleen tapahtuvaksi.”
Ilmailu on ollut edelläkävijä onnettomuustutkinnassa.
”Jo 1950-luvulla oivallettiin, että vähäisetkin pieleenmenot kannattaa tutkia ja yrittää levittää sanomaa siitä, miten onnettomuudet saadaan vältettyä.”
”Suuronnettomuuksien tutkinnasta tulleet suositukset otetaan vakavasti. Yhteiskunnan intressi on, ettei tätä haluta uudelleen tapahtuvaksi.”
Maaningan palvelutalon palosta opittiin, että palovaroittimien lisäksi heikosti liikkumaan pystyvien asukkaiden turvaksi tarvitaan automaattinen sammutusjärjestelmä.
Valosen mukaan yhteiskuntana Suomi on nyt valmiimpi kriisien varalta kuin aiemmin: Koronapandemiatutkinta antoi 12 suositusta eri hallinnonaloille, muun muassa huoltovarmuuden varmistamiseksi.
”Olemme vähän kuin sparraaja, joka nostaa asiat selkeästi esille: näitä asioita kannattaa parantaa.”
Esimerkiksi kerrostalopaloissa leviää savukaasuja porraskäytäviin, mitä estäisi ovet sulkeva automaattinen ovipumppu.
”Asennettuna 150 euroa kappaleelta maksavaa laitetta pidetään uusiin taloihin silti liian kalliina”, Valonen harmittelee.
- Osaston luetuimmat
