

Suomen ainoa huonekalukankaita kutova Annalan perheyritys oli ison muutoksen kynnyksellä ennen Ukrainan sotaa.
Yritys oli sitä ennen osallistunut vientimessuille ja saanut uusia kontakteja Venäjältä.
Yli satavuotiaan sukuyrityksen toimitusjohtaja Hanna-Maria Kortesoja kertoo käänteestä, joka oli seuraus Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan keväällä 2022.
”Saimme pari isoa asiakastakin Venäjältä, mutta mallistojen valmistuttua pakotteet löivät päin. Meillä oli tuhat tuhat metriä kangasta valmiina jo tehtaan lattialla, mutta ennakkomaksut jäivät pankkeihin”, kertoo Kortesoja.
Lankilankosken varrella ei jääty neuvottomiksi, vaan alettiin punoa uusia virityksiä.
”Nytkin on olemassa eräs villi idea, joka saattaa vielä toteutuakin. Vielä en uskalla sanoa siitä sen enempää”, hän sanoo salaperäisesti.
”Erilaisia hankkeita on työstetty kolme vuotta. Seuraavaksi odotetaan rahoittajien reagointia korkokehitykseen.”

Yrityksen työnäytteisiin voi tutustua yllättävissä kohteissa, vaikkapa junassa istuinosan kankaassa.
Yrityksiin ja julkisiin kohteisiin valmistuvat kankaat pitää ensin saada esille oikeissa piireissä, mikä ei Lapualta käsiin ole helppo tehtävä. Hankintapäätökset tai suunnittelu tehdään paljolti Helsingissä.
”Julkitilaprojektien saamiseksi on tehty paljon työtä arkkitehteihin päin. Sen työn tuloksena ollaan pärjätty huolimatta tästä taloustilanteesta.”
Kortesojan mukaan joskus kokenutkin alan ammattilainen kertoo, ettei ole kuullut meistä lainkaan ja tiedon välitys pienelle yritykselle onkin suurimpia haasteita.
Lapualaista kutomistaitoa voi ihailla esimerkiksi eduskunnan pyöreän salin seinä- ja kattoverhoiluissa, Helsingin kaupunginteatterissa, Tampereella hotelli Tornissa ja vaikkapa uudessa Sokos Royal Vaasa -hotellissa.
Arjessa Annalan kangasta voi nähdä sohvissa, tyynyissä ja torkkupeitteissä tai vaikkapa Aino- ja Reino-tossuissa, judoka-asuissa ja vaatetuskankaina.
Yrityksen kankaita on esillä tehtaanmyymälän ja verkkokaupan ohella Annala Showroomissa pohjalaisyritysten yhteisessä Aula 5:ssä sekä verhoomoissa ja huonekaluliikkeissä ympäri Suomen.
”Rönsyjä leikattiin pois, ja nyt kankaat valmistuvat sataprosenttisesti täällä Lapualla.”
”Kymmenisen vuotta siten päätettiin vaihtaa vähän suuntaa. Ennen kudottiin itse, mutta kankaita myös tuotiin.”
Yritys alkoi keskittyä omaan ydinosaamiseensa ja tuotantoon. Annalalle on myönnetty Pohjoismainen kasvusertifikaatti.
”Rönsyjä leikattiin pois, ja nyt kankaat valmistuvat sataprosenttisesti täällä Lapualla.”
Kortesojan mielestä Suomessa pitää vaalia sitä, että osaaminen ja taito säilyy täällä meillä.
”Jos tämä teollisuudenala poistuu, sitä on todella vaikea saada enää koskaan takaisin. Se vaatisi kovia investointeja.”
Uudet lankainnovaatiot, kuten selluloosakuitu, tukevat yrityksen laajentumista. Kotimainen lampaanvilla ei riitä, sen varassa koko tuotanto olisi kudottu viikossa.
”Tämä on myös hintakysymys. Suomi on aika pieni markkina-alue. Kaikkea ei voi antaa periksi käsin tekemiselle, jotta kulut pysyvät kurissa.”
Yritys ei kuitenkaan halua tuoda lankaa Eurooppaa kauempaa.
”Jos toimitus on merellä viikkotolkulla, se vaatii homeenestoaineen. Lankojen pitää olla puhtaita ja testattuja. Sängynpäädystä ei saa haihtua mitään nukkujalle, vietämmehän kolmanneksen ajastamme sängyssä.”
Yritys ei halua lisätä kankaisiinsa valmiina mitään likaa tai paloa estäviä aineita.
”Pienyrittäjissä tuote ja palvelu on yhtä kuin yrittäjä itse.”

Kortesoja mainitsee yrittämisensä perustaksi riittävän omapäisyyden. Hän kertoo olevansa harvoin tekemättä mitään.
Töitä on tehtävä, että näin pienessä maassa saa yrittämisestä leipänsä.
”Yrittäjän ei tarvitse olla ylivilkas. Auttaa, kun on toimelias ja kaipaa koko ajan jotain uutta tekemistä. Itselleni ideoita pulpahtaa enemmän kuin niitä ehtii toteuttaa.”
Yrittämisessä kiehtoo vapaus valita mutta se usein rajoittuu siihen, että onko töissä maanantain vai lauantaina. ”Kesälomaksi riittää kerrallaan kolme päivää kirjan kanssa.”
”Yrittäjässä asuu lievä pelle peloton, mutta se ei ole sama asia kuin yrittäjyys. Yrittäjät haluavat tehdä itse ja juuri tietyllä tavalla. Pienyrittäjissä tuote ja palvelu on yhtä kuin yrittäjä itse”, Kortesoja kiteyttää.
”Yrittäminen on tietynlaista vapautta mutta suurta vastuuta yhtä aikaa. Sitä kaipaisi koko Suomeen ja nykyihmisille.”
Aviomies työskentelee palomiehenä, mutta tämän apu on toisinaan tarpeen yrityksessä.
”Yrittäminen on tietynlaista vapautta mutta suurta vastuuta yhtä aikaa. Sitä kaipaisi koko Suomeen ja nykyihmisille.”
Kortesojan mukaan se ei tarkoita rankkuutta ja raatamista, vaan sitä, ettei aina mentäisi sieltä missä aita on matalin.
”Nuoret ovat kadottaneet sen tasapainoisen ajattelutavan, että ruvetaan antamaan ammatissa sitten vuorostaan omaa panosta takaisin yhteiskunnalle.”

Huopatehdas aloitti toimintansa Lankilankosken rannalla 1917 Juho Annalan johdolla.
Juho Annala halusi jalostaa kotoisasta lampaanvillasta huopaa, jota voitiin käyttää mitä moninaisimpiin tarkoituksiin.
Vuona 1924 huovan valmistuksen rinnalla aloitettiin myös langankehruu ja kutominen. Sodan aikana Annala toimitti rintamalle huopia sotilaiden käyttöön.
Päätuotteeksi muodostuivat huopatossut, joiden menekki ja tuotanto jatkuivat vuoteen 1952 saakka.
Tossutehtailijan pojat Heikki ja Kalle Annala perustivat K&H Annala Oy:n ja aloittivat toden teolla huonekalukankaiden kutomisen vuonna 1955.
Vuonna 1964 rakennettiin uusi tehdasrakennus.
Vuonna 1970 käytössä oli kokonaan automaattinen koneisto.
1980- ja 1990 -luvuilla kudottiin plyysikankaita kilometri toisensa jälkeen.
Tänään Annalan kutomo on valmistanut neljännessä polvessa yli 60 vuotta korkealaatuisia sisustuskankaita kotien ja teollisuuden tarpeisiin.
Annala on ainoa jäljellä oleva suomalainen huonekalukankaita valmistava yritys.
Yritys kutoo ainoastaan Suomessa ja tekee kokonaisvaltaista työtä kotimaisen tuotannon eteen.