Video: Kumpihan pöllämystyi enemmän – pöllö vai kuvaaja?

Sarvipöllö on rauhoitettu. 

Kuva: Rami Marjamäki

Valokuvaaja ja rengastaja Rami Marjamäki Ylöjärveltä sai viime viikon tiistaina Ikaalisista paikalliselta luontoharrastajalta Juha Holmalta vinkin sarvipöllön pesästä. Poikasten kerjuuäänet kuuluivat iltayössä parinsadan metrin päähän ja emo istui pellonreunan puussa. Sitä lähdettiin katsastamaan juttukeikan jälkeen yhdeksän maissa illalla, Rami, Juha, 7-vuotias Jesse-poika ja minä.

Autot pysäköitiin tienlaitaan, tikapuut ja kamerat matkaan, ja eikun kohti pöllömetsää.

Äänet kuuluivat aluksi, mutta sitten poikaset hiljenivät. Vieressä varikset ja tuulihaukat pitivät kovaa meteliä syystä, joka ei meille valjennut.

Pesästä oli summittainen havainto, mutta ilman ääniä sen löytäminen oli hankalaa. Marjamäki sai kuitenkin houkuteltua poikaset taas ääntelemään, ja Juha äkkäsi kaksi poikasta istumassa koivussa.

Pöllönpoikasia sitten hätisteltiin hyttysparvessa alas tikkaiden ja riu'un avulla, ja niinpä ne lennähtivätkin maahan. Poikaset eivät osanneet kunnolla lentää, mutta ne pystyvät kiipeämään puuta pitkin takaisin pesällä tai oksille.

Rami kaivoi rengastuvarusteet esille, ja Jessen nimeämät Topi ja Topias saivat renkaan jalkaansa ankarasta vastustelusta ja naksuttelusta huolimatta.

Kun Rami kaivoi kameransa esille, Topi päätti hypätä objektiivin päälle. Kerrankin oli Ramilla turhan pitkä linssi kuvaamista varten.

Rauhoitettu sarvipöllö pesii Etelä-Suomessa Tornio–Kuusamo-linjalle saakka. Hyvänä myyrävuotena Suomessa pesii 10 000 paria, huonona 2 000. Pesä on havupuuvaltaisen metsän reunassa vanhassa variksen pesässä. Muninta alkaa pääosin huhtikuun puolivälissä. Naaras munii 4–6 valkoista munaa, joita se hautoo 4 viikkoa. Koiras ruokkii naarasta haudonnan aikana.

Poikaset lähtevät kiipeilemään pesäpuun oksille kolmeviikkoisina, ennen kuin ovat lentokykyisiä, ja oppivat lentämään neljäviikkoisina.