Hevostilalla asuva Hippu-kissa ei tykkää yhdestä pihalla vierailevasta eläinlajista

Kolarissa asuvalla ja Ylläksen Vaellushevoset -yritystä luotsaavalla Virpi Pohjolaisella on hevosten lisäksi koko joukko koiria ja kissoja. Hevoset ovat ammatti, koirat ja kissat lemmikkejä.

”Kissoja minulla on ollut aina”, Pohjolainen kertoo. ”Muutama vuosi sitten niitä oli kolme ja ajattelin, että kaksi vielä menisi.”

Paikkakunnalla aika harvalla on kissoja, mutta sitten löytyivät veljekset: harmaa Viiru ja kullankeltainen Hippu, jonka nimi on oikeastaan Kultahippu. Pohjolainen haki ne taloon heti vieroituksen jälkeen.

Hippu kotiutui toisten kissojen joukkoon mutta osoitti olevansa hieman erikoinen tapaus. Se ei tykkää pihaan tulleista poroista vaan karkottaa ne tiehensä.

Hippu vaanii penkan takana, ja kun poro tulee lähelle, Hippu syöksyy sitä kohti. Poro lähtee karkuun. Vähän päästä poro tulee takaisin, mutta Hippu syöksyy toistamiseen. Tämä saattaa toistua useammankin kerran, Pohjolainen kertoo.

Pelkkä syöksyminen riittää. Hipun ei tarvitse sen paremmin sihistä kuin näyttää hampaitaankaan, poro uskoo ja juoksee pois.

Mikä saa Hipun toimimaan niin kuin toimii? Hippu on utelias kissa. Taustalla vaikuttaa saalistusvietti. Saaliin koolla ei ole niin paljon väliä, se voi olla isokin, Pohjolainen arvioi.

Miten pieni kissa pystyy uhmaamaan itseään selvästi isompaa poroa? Poro on lähtökohtaisesti villi. Koiriin porot ovat tottuneet, mutta kissoihin eivät.

Kovin usein ei Hippu pääse poron karkotustaitojaan harjoittamaan. ”Porot tulevat pihapiiriin lähinnä kesällä ja syksyllä. Talvella poroja näkee harvoin, lähinnä alkutalvesta”, Pohjolainen kertoo.

Hippu nukkuu emäntänsä Virpi Pohjolaisen vieressä. Kuva: Satu Renko

Tokasta erkaantuneet porot tulevat pihaan, koska ne ovat kiinnostuneita hevosten heinistä.

Porot syövät heiniä aika vähän, joten suurta vahinkoa ei tulisi, vaikka ne välillä kävisivätkin hevosten pöydässä, Pohjolainen kertoo.

Hän ei suojaisi heiniä poroilta, vaikka Hippu lopettaisi karkotuspuuhat.

Hippu ei ole luonteeltaan samanlainen halipoika kuin Pohjolaisen muut neljä kissaa. ”Hippu menee kyllä nuuhkimaan vieraita ja antaa niiden silittää, mutta se ei itse hyppää vieraiden syliin.”

Emäntäänsä Hippu on hyvin kiintynyt. ”Se nukkuu tyytyväisenä vieressäni ja kerjää minulta rapsutuksia muulloinkin."

Myös toisia kissoja kohtaan Hippu on hyvin ystävällinen, ”kaikkien kaveri”. Ruuaksi kelpaavat viljaton nappula ja märkäruoka.