• Ikivihreät: Aikuisen naisen charmi puree vuodesta toiseen

    Paula Koivuniemen kestohitti on vakuuttanut niin maaseudun tanssiyleisön kuin kaupunkien opiskelijanuorison.
    ”Aikuinen nainen mä oon, en enää eksy maailman tuuliin"
    ”Aikuinen nainen mä oon, en enää eksy maailman tuuliin" Kuva: Jukka Pasonen
    Lukemisto
    2.8.201720:00
    Riku-Matti Akkanen

    ”En vapauttas tahdo riistää,

    tahdo en itsenäisyyttäsi kiistää.

    Sua tarvitsen sydänystäväksi

    aikuisen naisen.”

    Aikuinen nainen vuodelta 1982 on Paula Koivuniemen (s. 1947–) esittämä menestysiskelmä, joka on kuulunut ilmestymisestään lähtien laulajattaren vakio-ohjelmistoon.

    Kyseessä on suomalainen versio italialaisen Loretta Goggin kappaleesta Maledetta primavera. Suomenkieliset sanat lauluun laati Kaisu Liuhala ja sovituksesta vastasi Esa Nieminen.

    Aikuinen nainen ilmestyi samana vuonna julkaistulla albumilla Luotan sydämen ääneen, joka myi kultalevyyn oikeuttavat 29 000 kappaletta.

    ”Aikuinen nainen mä oon

    en enää eksy maailman tuuliin.

    Liittomme vahvistukoon,

    tahtoisin jatkaa hyvin alkanutta matkaa.”

    Paula Koivuniemen tavaramerkkinä pidetään käheää ja matalaa alttoääntä. Lähes 50-vuotisen uransa aikana laulajatar on tavoittanut laajan kuulijakunnan maaseudun tanssiyleisöstä kaupunkien opiskelijanuoriin.

    Monelle uudemmista kuulijoista tutuin Paulan lauluista onkin Aikuinen nainen, joka lukeutuu nykyisin myös karaoken kestosuosikkeihin.

    Ensi kesänä Imatralla Kruununpuiston kesäteatterissa saa ensi-iltansa kappaleen mukaan nimetty musikaalikomedia.

    Kosketuksen keikkamuusikon elämään Paula sai kodin perintönä jo nuorena tyttönä. Hänen isänsä Mauri Koivuniemi oli Pohjanmaalla arvostettu ammattimuusikko, jonka esityksiä tytär kiersi kuuntelemassa.

    Pääsipä hän myös esiintymään tanssiyleisön eteen yhtyeen solistin sairastuttua.

    Alkujaan lentoemännäksi aikonut Paula innostui tosissaan laulamisesta ja meni koelaulutilaisuuteen Toivo Kärjen luokse. Nuori laulajalupaus haaveili taiteilijanimekseen Pia Christinaa, mutta Kärki kehotti Paulaa pitämään tyttönimensä.

    Tummasilmäinen ja ruskeatukkainen Koivuniemi on yhä yksi suosituimpia suomalaisia naisartisteja eli aikuisen naisen charmi on toiminut. Hän on saanut kaikkiaan kolmetoista kultalevyä sekä yhden tuplaplatinan.

    Paula levyttää ja konsertoi edelleen ahkerasti. Viime vuonna hän äänitti ensimmäisen joululevynsä Kun joulu on. Taiteilija on myös arvioinut nuoria laulajakykyjä Voice of Finland -ohjelman tuomaristossa.

    Vuonna 1987 Paula Koivuniemi palkittiin Emma-patsaalla vuoden naissolistina ja 1997 erikois-Emmalla elämäntyöstään.

    Videolla kuullaan Vesa-Matti Loirin tulkinta kappaleesta.

    Spotify soittolista kesän ikivihreistä kappaleista

    Artikkelin aiheet
    Paula Koivuniemi
    Aikuinen nainen
    iskelmä
    suomalainen musiikki
    karaoke
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”