Maallemuuttajan haave voi karahtaa kiinteistömarkkinoihin: Ruotsin Tornionjokilaaksossa tyhjiä taloja riittää, mutta omistajat eivät halua myydä

Mitä jos jättäisit kiireisen elämän taakse ja muuttaisit harvaan asutulle maaseudulle?

Kaksiosaisessa STV:n eli Ruotsin yleisradioyhtiön Ei myytävänä -dokumentissa tutustutaan ihmisiin, jotka haluavat asua pohjoisen syrjäseuduilla.

Haasteeksi nousevat kiinteistömarkkinat. Monet talot ovat tyhjillään suuren osan vuodesta, kun niiden omistajat asuvat kaupungissa.

Omistajat eivät ole kuitenkaan valmiita myymään talojaan, joihin liittyy paljon historiaa ja muistoja. Ne voivat olla lisäksi viimeinen ja ainut kotiseutuun sitova linkki.

Muun muassa Ruotsin Tornionjokilaaksossa asunnoista on enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Vaikka väki vähenee, on talon ostaminen tai sopivan tontin löytyminen vaikeaa.

Dokumentissa maallemuuttajia tai siitä haaveilevia seurataan kolmella eri paikkakunnalla.

Tukholmassa asuneet ja kerrostaloelämään kyllästyneet Erik Wernerlich ja Matilda Mattsson Fröjd löysivät kodin Soukolojärveltä Ylitorniolta.

Wernerlich nauttii etenkin maaseudun rauhasta ja siitä, että muille kyläläisille on helppoa jutella. Tukholmassa tuntemattomille jutustelevaa ihmistä pidettäisiin outona. Ainoana huolena on tuleva kesä ja sääskien määrä.

Haaparannan lähiöön kyllästynyt Johannes Koivuniemi on etsinyt perheelleen sopivaa remontoitavaa taloa jo pitkään.

Susanne Svennemyr jätti pääkaupungin ja antoi Muodoslompolon kyläkaupalle Pajalassa uuden elämän. Eräs asiakas tuli tuolloin kysymään, onko hänellä ruuvit löysällä. ”Ei tänne muuteta, täältä muutetaan pois”, mies oli todennut.

Vuosien saatossa Muodoslomplosta on tullut kuitenkin koti niin Svennemyrille kuin hänen vanhemmilleenkin.

Aamu alkaa koiran lenkityksellä lähimetsällä ja kahveilla vanhempien luona. Kauppa avautuu yhdeksältä ja viideltä päivä on jo ohi. ”Saatan puuhata jotain. Maalaan ehkä.”

Kuulostaa täydelliseltä! Kotiseudulla peltojen keskellä ja kevätauringon paistaessa jaksoa katsellessa muutto maalle alkaa kutkuttaa uudella tapaa.

Innokkaat maallemuuttavat ajattelevat usein asettuvansa maalle pysyvästi, eivätkä he mieti lainkaan mahdollista talon myyntiä.

Itä-Norrbottenin pankin konttoripäällikkö Eva Älgamo painottaa dokumentissa, että mahdollinen kiinteistön arvon lasku tulisi tiedostaa jo etukäteen.

Ruotsin valtion pitäisi hänen mielestään kannustaa ihmisiä myös pohjoiseen muuttamiseen pelkän etelän sijaan. Aikoinaan etelään muuttamista tuettiin muuttotuella ‒ miksei sama toimisi myös pohjoiseen päin?

Maallemuuttoa harkitsee myös moni suomalainen, ja korona ja etätyö ovat vauhdittaneet entisestään monen haaveita.

Korona-aikana Helsinki on muuttunut jopa muuttotappiokunnaksi samalla, kun voittajiksi ovat nousseet kaupunkien kehyskunnat (MT 1.5.).

Maaseudulla on Ruotsin tapaan paljon käyttämättömiä tai vähällä käytöllä olevia rakennuksia. Tyhjien rakennusten ja innokkaiden asukkaiden yhteensaattaminen voisi piristää maaseutua ja samalla auttaisi pitämään rakennuksista parempaa huolta.

Toivotaan, että MTK:n maaliskuussa käynnistämä Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt hyötykäyttöön -hanke saa tuulta alleen.

Yle Teema & Fem sunnuntai klo 17.35

Lue myös:

Uusi yhteistyömalli tarjoaa ratkaisua rapistuvien autiotalojen ongelmaan: Asu ja pidä kunnossa

Suomalaiset jättävät Helsingin, ja kehyskunnat ovat uuden muuttoliikkeen suuria voittajia