• MT 100 vuotta sitten: Meijerin auto suistui ojaan, mutta kaikki selvisivät tukkien ansiosta ”ehein nahoin hyvinkin uhkaavasta onnettomuudesta”

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 7.7.1923 myös lohipatojen tilanteesta Kemijoessa.
    Satakunnan Nahkateollisuus Oy mainosti ”kaikellaisia Nahkateollisuustuotteita”.
    Satakunnan Nahkateollisuus Oy mainosti ”kaikellaisia Nahkateollisuustuotteita”. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    11.7.202323:00
    Tuovi Mäkipere

    Auto matkustajineen jokeen.

    Viime sunnuntaina oli Rauman meijerin kuorma-auto lähtenyt kyyditsemään arpajaisyleisöä Eurajoen n. s. talolle [nuorisoseurantalolle]. Sieltä se jatkoi matkaansa 4-henkisenä seurueena Huhdan kylään. Irjanteen Huikan kylän kohdalla suistui auto äkkiä jokeen. Jokiäyräs oli siinä kohden n. 1 m. veden pinnasta ja joki sinä kohden 3–4 m. syvä. Joessa sattui silloin olemaan tukkia, joitten päälle auto pysähtyi ja ihmiset pääsivät niitten varassa pois. Ohjaajan ja hänen vieressään istuvan neidin kohtalo melkein umpinaisessa ohjaajakopissa olisi ollut mitä kamalin, jolleivät tukit olisi pidättäneet autoa vajoamasta syvyyteen. Parin tunnin työskentelyn perästä saatiin auto maantielle. Se samoin kuin matkustajat pääsivät ehein nahoin tästä hyvinkin uhkaavasta onnettomuudesta.

    Vuonna 1923 LED-tekniikka ei vielä riittänyt valaistuksen tuottamiseen, mutta Philipsillä oli tarjolla muita sen aikaisia lampputekniikan huippusaavutuksia.
    Vuonna 1923 LED-tekniikka ei vielä riittänyt valaistuksen tuottamiseen, mutta Philipsillä oli tarjolla muita sen aikaisia lampputekniikan huippusaavutuksia. Kuva: Kansallisarkisto

    Tulva hävittänyt lohipatoja Kemijoessa.

    Lohipadot Kemijoessa ovat joen tulvimisen takia olleet kokonaan tuhoutua. Joku päivä sitten kaatui Korvan lohipadon toinen pää karsinaa myöten ja alempana olevan Suun padot vei vesi kokonaan. Vahingot nousevat kymmeniin tuhansiin. Korvan patoa korjataan, mutta Suun patoa ei enää tänä kesänä tehdä, kun lohen pyynti on jo ohi.

    Retkeilylle reunavaltioihin.

    Etuvartiokansojen klubin Viroon, Latviaan ja Puolaan järjestämälle retkeilylle läksi toissa päivänä Helsingistä hl. [höyrylaiva] Violalla noin 40 henkeä. Retkeilijöiden mukana matkustivat myöskin ent. ministerit, prof. G. J. Ramstedt ja eversti B. Gyllenbögel. Laivarannassa oli saattamassa reunavaltioiden edustajat, m.m. Latvian ja Puolan ministerit sekä Viron Helsingissä oleva konsuli.

    Hankkija mainosti yhdysvaltalaisia Allwork-merkkisiä työkoneita.
    Hankkija mainosti yhdysvaltalaisia Allwork-merkkisiä työkoneita. Kuva: Kansallisarkisto
    Artikkelin aiheet
    meijerin auto onnettomuus
    kemijoen lohipadot
    retkeily reunavaltioihin
    Maaseudun Tulevaisuus
    suomen historia 1923
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää