Lähes jokaisen jääkaapista löytyvä levite liittyy tunnettuun ruokaväärennökseen ja terveyskampanjaan – se valtasi suomalaisten ruokapöydät hitaasti

Sodan ja pula-ajan jälkeen suomalaisille maistuivat voissa paistetut siankyljykset – olihan takana aivan riittävästi herkuista kieltäytymistä. Muutamassa vuosikymmenessä lautasten sisältö kuitenkin keikahti päälaelleen.

Täyskäännöksen syynä oli 1970-luvun alussa julkaistu kansainvälinen tutkimus, jonka perusteella esimerkiksi kreikkalainen ja japanilainen ruokavalio erottuivat edukseen. Suomalainen, runsaasti eläinrasvoja ja suolaa sisältänyt ruokavalio taas keikkui tutkimuksen häntäpäässä.

Tuolloin pohjoiskarjalaisten miesten sydäntautikuolleisuus oli maailman suurinta, ja maakunnan miesten odotettavissa oleva elinikä oli alle 65 vuotta.

Kolesterolin ja verenpaineen alentamiseen pyrittiin ruokavaliota petraamalla, ja se edellytti esimerkiksi voin ja suolan käytön vähentämistä. Pohjois-Karjala-projekti sai alkunsa vuonna 1972 eli tasan 50 vuotta sitten.

Voilla oli sen verran vankat juuret suomalaisessa ruokakulttuurissa, ettei sen käytön vähentäminen kuitenkaan ollut läpihuutojuttu. Voin korvaaminen osoittautui hankalaksi siksikin, että margariinilla oli Suomessa ankea maine.

Toisin kuin nykymargariinien perusteella voisi kuvitella, ranskalaisen kemistin Hippolyte Mège-Mourièsin (1817–1880) alkuperäinen margariiniresepti ei sisältänyt rahtuakaan kasviöljyjä, vaan naudan talia, maitoa ja vettä. Margariini olikin pitkään nimenomaan voin korvike ja voita edullisempi leivänpäällinen.

Margariinin mainetta ei ollut parantanut myöskään Uuden Kuvalehden vuonna 1961 tekemä paljastus: kotimainen margariiniteollisuus käytti tuotteidensa raaka-aineena eläinten raadoista saatua rasvaa.

Uusi Kuvalehti marssitti oikeuteen asti tehtaiden työntekijöitä, jotka kertoivat, miten paikalliset ihmiset saivat maksun tehtaalle tuomistaan kuolleista eläimistä. Osa kuormista sisälsi mädäntyneitä ruhonosia, jotka kihisivät matoja.

Suomen tunnetuin ruokaväärennösskandaali elää suomen kielessä edelleen. Esimerkiksi sarjakuvasankari Aku Ankka työskentelee Kattivaaran margariinitehtaassa, jonka nimi juontaa juurensa yli 60 vuoden takaiseen margariinikohuun.

Rasvasota voin ja margariinin terveysvaikutusten välillä jatkui pitkään. Vähitellen lainsäädäntö ja ihmisten asenteet muuttuivat margariinin kannalta suopeammiksi. Vuonna 1979 elintarvikelainsäädäntöä muutettiin niin, että voihin oli lupa lisätä osa kasvirasvaa ja toisinpäin. Tällä tavoin voi levittyi paremmin ja margariinin makua saatiin täyteläisemmäksi.

Vuonna 1987 lainsäädäntö salli varsinaisten kevyttuotteiden valmistuksen, kun alle 80 prosenttia rasvaa sisältävien rasvaseosten valmistus sallittiin. Vuonna 1988 keskivertosuomalainen söikin jo enemmän margariinia kuin voita.

Lähteet: Kylli (2021) Suomen ruokahistoria, THL (31.3.2022) Pohjois-Karjala-projekti, Yle (23.2.2013) Mirristä Suvikultaa