• Lainsäätäjä unohti järvimalmin: ”Hyödynnettävän mineraalin tulee olla kalliossa kiinni, mutta näin ei järvimalmin kohdalla ole”

    Millä ehdoilla järvimalmia voisi nykyään hyödyntää, siihen voimassa oleva kaivoslaki ei anna vastausta.
    Tilaajalle
    Rautaruukit valtasivat 1800-luvulla käyttöönsä kymmeniä malmijärviä. Nykyinen kaivoslaki ei tunnista enää järvimalmia.
    Rautaruukit valtasivat 1800-luvulla käyttöönsä kymmeniä malmijärviä. Nykyinen kaivoslaki ei tunnista enää järvimalmia. Kuva: I.K.Inha
    Lukemisto|Historia ja perinne
    25.6.202215:00
    Pasi Jaakkonen

    Järvimalmin noston kulta-aikana ruukit kilpailivat pääsystä parhaille malmijärville. Suurimmilla ruukeilla saattoi olla kirjoissaan kymmeniä järvivaltauksia, vaikka itse nosto keskittyikin muutamiin malmirikkaisiin järviin.

    Järvimalmin kaupallisen hyödyntämisvaiheen päätyttyä kaivoslaki on ehtinyt muuttua moneen kertaan. Kaivoslaissa ei ole vuosikymmeniin ollut sanaakaan järvimalmista, vaikka soiden ja järvien pohjassa lepäävä limoniitti on yhä kaivosmineraali.

    Millä ehdoilla järvimalmia voisi nykyään hyödyntää, siihen voimassa oleva kaivoslaki ei anna vastausta.

    ”Kaivoslain mukaan hyödynnettävän mineraalin tulee olla kalliossa kiinni, mutta näin ei järvimalmin kohdalla ole”, kaivosasiantuntija ja ylitarkastaja Ossi Leinonen Turvallisuus- ja kemikaalivirastosta (Tukes) sanoo.

    Leinosen mukaan järvimalmin nostaminen vaatii ainakin luvan vesialueen omistajalta eli jakokunnalta.

    Käytännössä pienimuotoiseen järvimalmin nostoon voi siis riittää vesialueen omistajan lupa niin kauan, kun nosto tapahtuu käsivoimin eikä ylitä massojen osalta ruoppaustoiminnalle asetettuja maa-aineksen kuutiomääriä.

    Järvimalmi sisältää lähes aina fosforia, joten sen noston mukana poistuu järveä rehevöittävää ravinnekuormaa.

  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää