Steinerkoulun talonpoikaisjaksoon kuuluu villatöiden lisäksi myös viljan kylväminen ja lopulta leivän valmistaminen siitä. Kuva: Marja Seppälä
Maanläheinen oppiminen tarjoaa hyvät eväät tulevaisuuteen
Suomessa toimii 75 yksityistä koulua, joista iso osa on steinerkouluja ja kristillisiä kouluja. Molemmista kouluista sijoitutaan hyvin toisen asteen opintoihin.
Steinerkoulun lapset karstaavat, kehräävät ja puivat. Kuva: Marja SeppäläKymenlaakson steinerkoulun kolmannen luokan oppilailla on meneillään talonpoikaisjakso. Jaksolla tutustutaan vanhoihin ammatteihin.
”Villaa pitää karstata, jotta siitä tulee pehmyttä ja sitä voi kehrätä. Villa on saatu läheisen maatilan lampaista”, kertoo kolmannen luokan opettaja Noona Rönkkö.
Villasta on tarkoitus tehdä myöhemmin pienet pussukat joko neulomalla tai kutomalla.
”Olen kertonut lapsille, että karstaaminen on ollut ennen vanhaan myös lasten työtä. Karstaamisen lomassa lapset kertoivat toisilleen tarinoita”, sanoo opettaja Noona Rönkkö.
Steinerkasvatuksessa on tärkeää saada lapset kokonaisvaltaisesti mukaan oppimistapahtumaan. Steinerkoulua voidaankin luonnehtia taide- ja luontopainotteiseksi.
Steinerpedagogiikka perustuu itävaltalaisen kasvatusfilosofi Rudolf Steinerin oppeihin.
Arvostus luontoon ja ympäristöön näkyy opetuksessa erityisen vahvasti. Puutarhanhoito, metsäretket, purjehdusretket ja 9. luokan Lapin-vaellus kertovat tästä. Tavallisten oppiaineiden lisäksi steinerkoulussa on omia aineita kuten eurytmia eli liikunnallinen taidemuoto sekä muotopiirustus.
”Steinerkoulussa opitaan asiat aivan perusasioista lähtien: miten viljellään viljaa ja miten viljasta leivotaan leipää. Tasapainoiseksi ihmiseksi kasvaminen vaatii sen, että on suhde ympäristöön ja maaperään. Näkee, mitä maassa kasvaa ja millä tavalla kasvu etenee”, sanoo toiminnanjohtaja Pia Pale Steinerkasvatuksen liitosta.
”Lapsen pitää ymmärtää se, että kaikki, mitä omassa arjessa käyttää, on vaatinut luonnon lisäksi myös toisten ihmisten tekemän työn ja voiman. Tullakseen maailmankansalaiseksi pitää olla juuret ja siivet”, Pia Pale korostaa.
Steinerkoulun kolmannella luokalla tutustutaan entisajan elämään ja vanhoihin ammatteihin. Elijah Toivola (vas.) karstasi villaa, Lauri Purho ja Vivian Sirius kehräsivät sitä Kymenlaakson steinerkoulussa 06. lokakuuta. Kuva: Marja SeppäläYksityisiä kouluja on maassamme tällä hetkellä noin 75, mikä tarkoittaa, että pari prosenttia lapsista käy sellaista.
Yksityisistä oppilaitoksista vajaa kolmasosa on steinerkouluja ja arviolta viidesosa kristillisiä kouluja. Steinerkouluissa opiskelee noin 5 500 oppilasta ja kristillisissä kouluissa noin 2 600 lasta. Kaikissa kouluissa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita.
Suomalaisten kristillisten koulujen tai steinerkoulujen käyneiden koemenestystä ei ole verrattu peruskoulun oppilaisiin.
Osa steinerkouluista ja kristillisistä kouluista on osallistunut silloin tällöin kansainvälisiin Pisa-tutkimuksiin. Kokeissa mitataan 15–16-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa, lukutaidossa ja luonnontieteissä.
Sekä kristilliset että steinerkoulut ovat suoriutuneet Pisa-kokeissa hyvin, kerrotaan Kristillisten koulujen liitosta ja Steinerkasvatuksen liitosta.
”Jyväskylän kristillinen koulu oli viisi vuotta sitten ihan kärkitasoa Pisa-kokeissa”, mainitsee Jukka Sipilä.
Kristillisten koulujen oppilaat sijoittuvat hyvin toisen asteen opintoihin. Vuosittaista vaihtelua on nähtävissä siinä, meneekö suurin osa lukioon vai ammattikouluun, sanoo Kristillisten koulujen liiton puheenjohtaja Jukka Sipilä.
”Kristillisen koulun käyneen käsitys itsestä ja omasta oppimiskyvystä on aika realistinen. Pidän sitä positiivisena asiana. Oppilaat pääsevät jatko-opintoihin sinne, minne ovat hakeneet”, toteaa Sipilä.
Tasapainoiseksi ihmiseksi kasvaminen vaatii sen, että on suhde ympäristöön ja maaperään.
2000-luvun taitteessa Suomessa oli vain kolme kristillistä koulua, mutta nyt niitä on jo 16. Viime vuosina ei ole rakennettu uusia kristillisiä kouluja. Oppilasmäärä on kasvanut kouluissa kuitenkin kohtuullisen hyvin. Kristillisiä kouluja toimii ympäri maata. Eniten oppilaita on Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä, Järvenpäässä ja Oulussa, Sipilä kertoo.
”Ainoa poikkeus oppisisältöihin on, että uskontoa opetetaan kristillisissä kouluissa enemmän kuin muissa kouluissa. 4. luokalla on yksi tunti viikossa enemmän uskontoa ja yläkoulussa voi ottaa uskonnon syventäviä kursseja valinnaisina opintoina.”
Kristillisiä arvoja pyritään pitämään esillä juhlissa, aamunavauksissa ja jokapäiväisissä kohtaamisissa.
”Aikuiset pyrkivät luomaan välittävää ja arvostavaa ilmapiiriä. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten opettaja kohtaa vanhempia tai opettaja toista opettajaa”, Sipilä Kristillisten koulujen liitosta kertoo.
”Tämä on peruskoulu siinä missä muukin, ja opetus on maksutonta. Keskeisintä on hyvä yhteistyö koulun ja kodin välillä.”
Steinerkoulussa opitaan tekemään asioita itse alusta loppuun asti. Villalangasta valmistetaan pienet pussukat sen jälkeen, kun oppilaat ovat karstanneet ja kehränneet villasta lankaa. Kuva: Marja SeppäläArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
