• MT 100 vuotta sitten: Kanadan viljelykasveilla hyvät mahdollisuudet viihtyä Suomenkin ilmanalassa

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 30.6.1923 myös virolaisen teuraskarjan maahantuonnista.
    Maaseudun Tulevaisuudessa mainostettiin myllynkiviä sata vuotta sitten.
    Maaseudun Tulevaisuudessa mainostettiin myllynkiviä sata vuotta sitten. Kuva: Kansallisarkisto
    Lukemisto|Historia ja perinne
    3.7.202323:00
    Tuovi Mäkipere

    Canadan ja Suomen ilmanalat.

    […] Verratessa Canadan ja Suomen ilmanalaa toisiinsa huomaa heti, että Canada on, ylipäänsä katsoen, kylmempi maa kuin Suomi. Tämä ilmenee parhaiten, jos tarkastamme Helsingin lämpösuhteita ja kuljemme samaa leveysastetta Canadaan. Tämä leveysaste on Labradorilla sen suuren niemimaamöhkäleen pohjoisosassa. Ja se on siellä jotakuinkin tarkalleen puukasvullisuuden rajana. Helsingin korkeudella Labradorilla loppuu metsät, ja kasvullisuus on pääasiassa tundraruohoa. Kun näin on asianlaita, vallitsee siellä luonnollisesti kylmyys. Niinpä on tammikuun keskilämpö –28, helmikuun –25, ja maaliskuun –24 astetta. […]

    Canadan viljelysalue alkaa tärkeimmissä viljankasvatusmaakunnissa Manitobossa, Saskatchewanissa ja Albertassa Helsingin leveysasteen tasalta (se onkin näiden maakuntien pohjoisena rajana). Kuitenkaan ei asutus toistaiseksi ulotu niissäkään edes puoleen tästä korkeudesta.[…]

    Ilmoituksessa etsittiin nimiehdotuksia peruna-auralle. Palkinnot nimenantokilpailussa olivat varsin houkuttelevia.
    Ilmoituksessa etsittiin nimiehdotuksia peruna-auralle. Palkinnot nimenantokilpailussa olivat varsin houkuttelevia. Kuva: Kansallisarkisto

    Port Arthurin kaupunki Ontariossa on suuren Superior-järven rannalla, siis keski-Canadan viljelysalueen eteläpäässä. Kuten tunnettua, asuu enin osa Canadan suomalaisia niillä tienoilla. […] Yleensä ei Port Arthurin ja etelä-Suomen kesillä ole suurta eroa, mutta talvet ovat aika lailla kylmemmät. […]

    Yleensä katsoen on Canadassa (länsi-rantaa lukuunottamatta) lämmön eroavaisuus suurempi kuin Suomessa. Kuitenkaan ei asutun Canadan ilmanala kovin paljon poikkea siitä, mikä vallitsee Suomessa. Tämän vuoksi niillä kasvilajeilla, jotka menestyvät Canadassa, on hyvät mahdollisuudet viihtymiseen myös Suomessa.

    Suolaa myytiin jo sata vuotta sitten erilaisiin tarkoituksiin.
    Suolaa myytiin jo sata vuotta sitten erilaisiin tarkoituksiin. Kuva: Kansallisarkisto

    Virolaisen teuraskarjan maahantuonti.

    Touko–kesäkuussa tuotu 1,784 eläintä. Tuonti Viipuriinkin alkanut.

    Helsingin teurastuslaitokselle on Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan tänä vuonna tuotu toukokuussa 1,004 virolaista raavasta ja 81 lammasta. Kesäkuun aikana on Virosta tuotu 580 raavasta, 33 vasikkaa ja 86 lammasta.

    Viime torstaina tuotiin Viipuriin ensi kertaa teuraskarjaa Virosta. Lähetyksessä oli 80 teurasnautaa ja n. 50 lammasta.

    Artikkelin aiheet
    Kanada
    Suomi
    viljelykasvit
    maatalous
    teuraskarjan maahantuonti
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan

    • 7

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää