Tarja ja Göran Tornaeuksen eriskummallinen halli on hyljeksittyjen kirjojen turvapaikka: ”Monet tulevat katsomaan paikkaa ihan vain pähkähullun idean vuoksi”

Toisen romu on toisen aarre. Sanonta liittyy vahvasti antikvariaattien ja muiden vanhaa tavaraa kaupittelevien yrittäjien arkeen. Samalla on olemassa kirjoja, joita monet heistäkin kaihtavat.

Niitä ovat esimerkiksi tietosanakirjat, joita monet antikvaarit hylkivät ja joita riittää kodeissa aina vaivaksi asti. Monille ne ovat lähinnä ongelmajätettä, mutta Myllykoskella toimiva Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa on ottanut niihin täysin päinvastaisen kannan.

Vuonna 2017 Tarja ja Göran Tornaeus ostivat paikkakunnalta rautakauppana toimineen rakennuksen ja perustivat sen tiloihin kirjakaupan ja kustantamon. Aiemman liiketoiminnan jäljiltä kiinteistöön kuului myös 300-neilöinen, kuusi metriä korkea ulkovarasto, jolle piti keksiä käyttöä.

Kun ulkovarastoon alettiin tehdä hyllyjä, heräsi ajatus kirjojen käyttämisestä eristemateriaalina, sillä ne sopivat teemallisesti hyvin kirjakaupan ja kustantamon yhteyteen. Pariskunta laittoi sanan kiertämään siitä, että vanhoja kirjoja otettiin vastaan. Pian kirjoja kertyi varaston täydeltä.

”Kierrätysajatus lähti siinä vähän käsistä. Yllättävänä plussana tuli tilan akustiikka. Alkuun meillä ei ollut ajatusta pitää täällä konsertteja, mutta tänne saapuneet muusikot huomasivat, että kirjojen ansiosta kaiku oli kokonaan poissa. Siitä piti ottaa hyöty irti”, Tarja Tornaeus kertoo.

Konsertteja ja muita tapahtumia onkin sittemmin riittänyt. Kirjahalli on varattu tänäkin kesänä lähes kaikiksi viikonlopuiksi tapahtumien käyttöön.

Kirjahallia täyttää arviolta 40 000 kirjaa. Tarkkaa määrää on kuitenkin mahdotonta sanoa, sillä kävijät saavat ottaa kirjoja myös mukaansa.

”Kesällä monet kantavat kassikaupalla ulos kirjoja. Tästä on muodostunut myös jonkinlainen ilmiö ja monet tulevat katsomaan paikkaa ihan vain pähkähullun idean vuoksi.”

Tarja Tornaeus ehti toimia pitkään kirja-alalla ennen paluumuuttoa kotiseudulleen Myllykoskelle. Kirjahallin taustalla vaikuttaakin myös se, että hänen mielestään kirjojen heittäminen roskiin on lohduton ajatus.

Nykyisin kirjahalliin otetaan vastaan kirjoja viikon verran keväisin ja syksyisin. Vaikka kovakantiset tietokirjat löytävät paikkansa kirjahallin suojista, on sinne tuotaville kirjoille olemassa joitain rajoituksia. Esimerkiksi kirjastojen poistokirjoja halliin ei oteta. Toinen poikkeusryhmä perustuu hallin olosuhteisiin.

”Halli on kylmä talvisin, eivätkä pehmeäkantiset kirjat ja pokkarit kestä sitä. Muuten tänne saa tuoda kirjoja, ja olemme vastavasti iloisia jokaisesta kiertoon lähtevästä kirjasta. Haluamme jatkaa kirjojen elämää”, toteaa Wanhan Rautakaupan pehtoori Göran Tornaeus.

Monien hylkimät tietosanakirjat ovat löytäneet suojan Myllykoskelta. Kuva: Carolina Husu