• Muistatko Sopu-teltan? Retkeilijöiden suosiman oranssin klassikon saattoi pystyttää vaikka kalliolle

    Sopu-teltta oli pitkään telttojen ykkönen, sillä se oli helppo pystyttää maastoon kuin maastoon.
    Oranssit Sopu-teltat olivat 1970-luvulla tuttu näky leirintäalueella. Kuvassa Ahvenlammen leirintäalue Saarijärvellä.
    Oranssit Sopu-teltat olivat 1970-luvulla tuttu näky leirintäalueella. Kuvassa Ahvenlammen leirintäalue Saarijärvellä. Kuva: Ensio Ilmonen / Lehtikuva
    Lukemisto
    23.6.201916:35
    Minna Moisio-Kettula

    Leirintäalueiden ja telttailun iloisella 1970-luvulla oransseja Sopu-telttoja nousi suomalaismaisemaan kuin sieniä sateella. Jarl Lönnqvistin vuonna 1932 suunnittelemassa Sopu-teltassa mahtui nukkumaan ydinperhe: kaksi aikuista ja kaksi lasta.

    ”Kyllä SOPU tilaa antaa” oli telttaliikkeen käyttämä mainoslause, joka on jäänyt elämään.

    1960-luvulla vuosilomat lisääntyivät ja suomalaisilla oli aikaa matkustella, jopa ulkomaille. Kotimaan auto­matkailusta tuli suosittu harrastus. Välillä teltta pystytettiin sukulaisen pihaan, välillä käytiin tutustumassa uusiin paikkoihin.

    Leirintäalueet olivat edullisia, usein kuntien ylläpitämiä yöpymispaikkoja, joilla oli runsaasti tunnelmaa – ja Sopu-telttoja. Teltassa yöpyen saatettiin nähdä Haaparanta, Hanko tai Hamina. Moni teltta pääsi myös festivaaleille.

    Telttaa tarvittiin myös retkeilyssä, melonnassa, lähisaareen tehtävällä venereissulla ja tunturissa. Sopu-teltta oli riippumaton maastosta. Se pysyi pystyssä pelkän tukirakenteensa avulla, ilman paaluja tai kiinnitysköysiä.

    Sopu-teltta oli pitkään lähes yksin telttamarkkinoilla. Harjateltalla oli vakiintunut kannattajakuntansa, mutta moni piti sen pystyttämistä vaikeana.

    Vasta jäljittelijöiden, lukuisten erilaisten kupolitelttojen, tulo markkinoille uhkasi Sopun asemaa.

    Huvilateltan kanssa markkinoille tulivat myös asuntovaunut, jotka valtasivat leirintäalueet. Kupoliteltalla oli kuitenkin ystävänsä, ja retkeilykäytössä se on hyvä edelleen. Lisäksi suomalaisista tuli 1970-luvulla mökki­kansaa.

    Sopu-teltassa ei ollut nykyistä kaksoisrakennetta. Sen kangas oli täyttä puuvillaa. Kankaan pinnassa oli käsittely, joka teki siitä vedenpitävän. Sateen sattuessa teltan päälle laitettiin kuitenkin iso muovi tai pressu, joka kiinnitettiin pyykkipojilla teltan kaariin.

    Helteellä vedenpitävyys tuntui pitävän nukkujista huokuvan kosteuden teltan sisällä, joten aamulla kaikki olivat hiestä märkiä.

    Teltan oranssi väri haalistui nopeasti käytössä, mutta haalistuminen ei haitannut teltan käyttäjiä. Teltan sisällä auringonvalo suodattui telttakankaan läpi ja sai kaiken näyttämään kirkkaan oranssilta. Haalistuminen oli suorastaan toivottavaa.

    Teltan sisällä oli vakiovarusteena köysi vaatteiden ripustamista varten sekä katossa rengas lyhdyn kiinnittämiseen.

    Telttaliike Sopu myi myös teltan ulkopuolella käytettävää pientä Suomen lippua, lipputankoa sekä kumipatjoja ja -tyynyjä. Esitteen mukaan ”uintiretkellä kumipatja antaa suuren kantavuutensa takia vedessä huvittavaa ajanvietettä”. Teltassa niiden päällä nukuttiin.

    Sopu-teltta on kuin luotu romanttisille kohtaamisille luonnon helmassa. Lehti-ilmoitus ”vaihdetaan Sopu-teltta lastenvaunuihin” lienee siis totta monen teltanomistajan kohdalla.

    Artikkelin aiheet
    Sopu-teltta
    retkeily
    telttailu
    1970-luku
    suomalainen matkailu
  • Mainos: Nordea Private Banking
    <em id="emphasis">Hevoset ovat Johanna Riihijärvelle tärkeä vastapaino yrittäjän kiireisessä arjessa. Tallilla vietetyt hetket tarjoavat aikaa pysähtyä, kun Liikun kasvu pitää arjen vauhdikkaana. Kuva Sanni Alaraasakka.</em>

    Liikun perustaja Johanna Riihijärvi tavoitteli vapautta – vauraus seurasi perässä

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Koti | Mikä on paras ansa kotona pörrääville pikkukärpäsille? MT testasi viisi seosta: Voittaja on selvä eikä se ole ketsuppi

    • 2

      67 kiloa kalaa yhdessä kilpailussa – lue kilpaonkijan tärpit ongintaan

    • 3

      Hyvinvointi | Milloin alkoholin käyttö muuttuu liialliseksi? Uusi testi on lahjomaton ja paljastaa ongelman usein riittävän ajoissa

    • 4

      Piha ja puutarha | Nyt on oikea hetki leikata puita ja pensaita – omenapuille syysleikkaus voi olla jopa hyödyksi

    • 5

      Piha ja puutarha | Näin otat pelargonista pistokkaat ensi kesän kukkaloistoa varten

    • 6

      Historia ja perinne | Ryssäntie kertoo karun tarinan hetkestä, jolloin Suomi vallattiin ja liitettiin Venäjään – ”Näitä paikannimiä on sensuroitu erityisen paljon”

    • 7

      Piha ja puutarha | Näin voit pilata nurmikkosi syksyllä ‒ väärä leikkauskorkeus johtaa pahimmillaan ruskeaan kevätpihaan