Näille marjapensaille kastelu on tärkeää tai sato kärsii ‒ hyvä kukinta ja pölytys voivat valua nyt hukkaan

Avoimet puutarhat -tapahtumaa vietetään taas 9.7. Yksi tapahtumaan ensimmäistä kertaa osallistuvista on Satu Syrjänen Salosta. Hänen puutarhansa erikoisuus ovat 67 saskatoon-pensasta.

”Olen näihin pensaisiin syvästi rakastunut. Ne istutettiin 12 vuotta sitten ja satoa on tullut tasaisesti kuivinakin kesinä”; Syrjänen kertoo.

Syrjänen on aikaisemmin kiertänyt muiden puutarhoissa ja uskaltautui tänä vuonna osallistumaan itsekin, kun piha ei enää ole ”aivan rikkaruohojen vallassa”.

Puutarha on hänen mukaansa ehtinyt kokemaan jo monta nousua ja tuhoa emännän vaihtelevan "työkunnon" mukaan. Apuna on ollut aviomies Timo Koli.

”Kantavana ajatuksena puutarhalle on, että sieltä kesän tullen löytyisi ne kaikki toiminnot joita kesäihminen tarvitsee ja sisälle ei välttämättä tarvitsisi mennä lainkaan, jos ei huvita.”

Saskatoon eli marjatuomipihlaja on kotoisin Pohjois-Amerikasta, jossa sitä on viljelty jo pitkään. Pensas menestyy hyvin Suomessa ja sitä käytetään paljon esimerkiksi puistoissa.

Kauniit valkeat kukkatertut puhkeavat toukokuussa ja marjat kypsyvät heinä-elokuun vaihteessa.

”Saskatoon täyttää kaikki hyvän marjan edellytykset”, Syrjänen kertoo. Hän syö marjoja suoraan pakkasesta ja leipoo niistä piirakoita.

”Saskatoon-likööristä tulee vähän manteliliköörin makuista. Hillonsyöjäni ovat täällä aika nirsoja joten saskatoon-hillo pitäisi siivilöidä. Muuten on naama helposti nutturalla koska pelkästään keittäessä siihen jää sattumia.”

Saskatoonit ovat hyvin terveellisiä. Marjat ovat hyviä flavonoidien ja fenolihappojen lähteitä. Niitä voidaan käyttää tuoreena, kuivattuna tai pakastettuna.

Alkukesä on ollut myös Salossa haastava, sillä sateita ei juuri ole saatu. Syrjänen on kastellut perennojansa kaivoon säilötyllä sadevedellä, mutta se on nyt loppunut. Puita tai pensaita hän ei ole kastellut.

Vaikka puutarha on perustettu vanhalle savipellolle, myös hedelmäpuut ovat menestyneet paikalla hyvin. Syrjänen kiittelee suomalaisjalosteisia taimia, jotka hän on hankkinut Puutarha Tahvosilta.

”Päärynäpuukin tuotti ensimmäisen kerran satoa jo kaksivuotiaana.”

Marjojen ja hedelmien kastelu olisi vesijohtovedellä Syrjäsen puutarhassa liian kallista. Ammattiviljelyssä marjojen kastelulla on tärkeä rooli ja tihkukastelun on huomattu lisäävän useiden eri pensaiden satoa.

Mansikan kastelu Pro Agrian mukaan tärkeää joka kesä. Myös saskatoon ja pensasmustikka hyötyvät kastelusta.

Yllättävän merkityksellistä kastelu on myös tyrnille, joka tiputtaa juhannuksen seudulla runsaasti marja-aiheita, jos vesitilanne ei ole kasville riittävä.

Vadelmalla kastelu lisää satoa, mutta on tärkeää ettei maa pidätä vettä liikaa. Runsas kastelu alkukesästä lisää kasvuversojen määrää ja pituutta, mikä vähentää satopotentiaalia.

Herukoilla on syvä juuristo, eikä niiden kastelu ole ammattiviljelijöille yleensä taloudellisesti kannattavaa.

Satu Syrjänen kuvattuna puutarhassaan, jossa on menossa uusien istutusalueiden teko.  Kuva: Satu Syrjäsen kotialbumi