Korona raivasi tieltä syitä lykätä lasten hankkimista, mutta vauvabuumista ei ihan vielä kannata puhua

Suomessa on Pohjoismaiden matalin syntyvyys: keskimäärin nainen synnyttää täällä vain 1,4 lasta elämänsä aikana, mikä tarkoittaa, että ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku laskisi kuin hepan häntä.

Hedelmällisyysluku on kaupunkialueilla vielä matalampi: naisilla 1,29 ja miehillä 1,25. Maaseutualueillakaan ei päästä edes lähelle väestön uusiutumista edeltävää, reilun kahden vauvan keskiarvoa.

Kaikille ei lapsia valitettavasti siunaannu, vaikka he haluaisivat. Kyselytutkimusten mukaan paljon enemmän on kuitenkin niitä nuoria aikuisia, jotka jättävät vapaaehtoisesti lapset hankkimatta. Eli syntyvyys on enemmän yhteiskunnallinen kuin biologinen kysymys.

Uusimaa on Suomen väkirikkain ja kaupungistunein maakunta, ja siellä syntyvyys on ollut vielä alhaisempaa kuin muualla maassa, vaikkakin alueella on keskimääräistä enemmän vieraskielistä väestöä ja maahanmuuttajilla on yleensä isommat perheet kuin syntyperäisillä suomalaisilla.

Uusimpien tietojen mukaan syntyvyys kuitenkin kääntyi viime vuonna nousuun Uudellamaalla – ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen.

Syntyvyyden piristyminen painottui kuitenkin alkuvuoteen, joten korona ei ole voinut aiheuttaa sitä. HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin mukaan onkin vielä liian aikaista arvioida, vaikuttaako korona-aika syntyvyyteen.

Tuntuisi kuitenkin loogiselta, että kotoilu kannustaa lasten hankkimiseen. Jos nyt sattuu olemaan sopivan ikäinen pariskunta, vauvan hankkiminen ei häiritsisi ulkomaanmatkailua, yökerhoissa bilettämistä tai työuraa.

Nämä ovat muun muassa Väestöliiton Perhebarometrin mukaan keskeisiä syitä vapaaehtoiseen lapsettomuuteen, sopivan kumppanin puuttumisen ohella.

Korona on hiljentänyt monilta niin sanotun normaalielämän, ainakin jos normaalielämällä tarkoitetaan kosmopoliittista ja urbaania suhailua maasta ja festareilta toiseen.

Korona-aika on tylsyytensä ja virikkeiden vähyyden takia vaikuttanut negatiivisesti seksin harrastamiseen. Mutta jos lapsi on ylipäänsä tullakseen, niin eipä alkuun saattamiseen kovin monta kiskaisua tarvita. Paremman puutteessa se voi olla vaikka ”kolmetoista sekuntia sisältäen esileikin”, niin kuin entinen mies leukaili.

Tunnen muuten tällaisiakin ihmisiä, eli yhteinen vauva on hankittu, vaikka vanhemmilla ei ole ollut sen kummempaa vetoa toisiinsa.

Vasta tulevana keväänä ja kesänä nähdään, onko korona-aika pysäyttänyt tai edes hidastanut pitkään jatkunutta syntyvyyden laskua. Nyt jos koskaan olisi kuitenkin otolliset olosuhteet perheenlisäyksen hankkimiselle, jos se noin muuten sattuu olemaan ajankohtaista.

Haikaraparvia odotellessa!

Kirjoittaja on perheenisä, Taloustutkimus Oy:n tutkimusjohtaja ja luontokuvaaja Nurmijärveltä. Hän tarkkailee joka toinen viikko palstalla suomalaista yhteiskuntaa.